Vakka-Suomen Veden ei tarvitse siirtää käsiteltyjen jätevesien purkupaikkaa ulommas merelle. Näin päätti Vaasan hallinto-oikeus tässä kuussa.
– Olemme tyytyväisiä päätökseen. Purkuputken siirron kokonaiskustannukset olisivat olleet jopa 25 miljoonaa euroa ja lisäksi olisi tullut vielä lainan korkokustannuksia. Olisi ollut mahdotonta korottaa asiakasmaksuja lainan kattamisen vaatimalle tasolle, Uudenkaupungin vesihuoltopäällikkö Kim Westerholm kertoo.
Vaasan hallinto-oikeus totesi, että Häpönniemen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan muut lupaehtojen muutokset on silti toteutettava. Tämä tarkoittaa esimerkiksi pihan asfaltointia ja sakeuttamon päälle rakennettavaa katosta. Katoksella on tarkoitus torjua mahdollisia hajuhaittoja.
– Jätevedenpuhdistamon yläpihan asfaltointi tehdään vielä marraskuun aikana ja sakeuttamon päälle rakennetaan talven aikana peltikate. Jos kelit huononevat, niin aluksi pihalle laitetaan kevyempi asfalttikerros ja seuraava kerros laitetaan keväällä. Joka tapauksessa alapihalla on tehtävä hulevesiin liittyviä putkitöitä, joten osa töistä tehdään vasta keväällä, Westerholm toteaa.
Vakka-Suomen Vesi haki puhdistamon saneerauksen yhteydessä uutta ympäristölupaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolta (Avi) keväällä 2018. Hakemus liittyi Häpönniemen jätevedenpuhdistamolle tulevan kuormituksen kasvuun ja uudistetun puhdistamon prosesseihin. Aluehallintovirasto antoi ympäristöluvan syksyllä 2021, mutta liitti lupaehtoihin muutoksia.
Kustannuksiltaan suurimmat muutosta vaativat kohdat liittyivät hajuhaittojen vähentämiseen, pihan asfaltointiin ja purkuputken siirtoon. Purkuputki tulisi siirtää ulommas merelle joko Hylkimyksenaukolle tai Liesluodon–Korsaaren edustalle. Jätevesien purkuputki sijaitsee tällä hetkellä Yaralle vievän Hangontien penkereen pohjoispuolella ja paikka on merkitty punaisella poijulla.
– Purkuputken siirto ei todetusti vaikuttaisi merialueen tilaan millään tavalla. Jos putkea pitäisi siirtää, niin olisi huomioitava myös rakentamisaikainen vaikutus lähivesille. Olisi täysin katastrofaalista, jos joutuisimme kaivamaan ja räjäyttämään meren pohjasta yhteiskunnan ja teollisuuden vanhoja syntejä pois, Westerholm lisää.
Avi perusteli siirtoa nykyisen purkualueen veden huonon tilan, kuormituksen ja heikkojen sekoittumisolosuhteiden vuoksi. Purkuputki tulisi siirtää vuoden 2026 loppuun mennessä. Päätöksestä jätettiin valituksia ja lupa-asia siirtyi Vaasan hallinto-oikeuteen.
Kuntalaisten tai mökkiläisten valitukset liittyivät jäteveden johtamiseen ja viemäriputkeen, jäteveden ja lietteiden käsittelyyn sekä veteen meneviin päästöihin, puhdistamon päästöihin ja meluun sekä puhdistamon käyttöön ja hoitoon.
Vesiliikelaitoksen jättämässä valituksessa todettiin, että Avin päätös perustui mallinnukseen, joka ei sovi sisäsaariston olosuhteisiin.
– Ely-keskus on jätevedenpuhdistamon valvova viranomainen ja heidän lausuntoonsa käyttämä mallinnus ei sovellu tähän kohteeseen ja siksi se antoi virheellisiä tuloksia. Nyt Vaasan hallinto-oikeus totesi saman asian, Westerholm kertoo.
Veden huonon vaihtumisen syyksi liikelaitos totesi merialuetta jakavan pengertien ja makean veden altaan. Alueen suurin kuormitus tulee Sirppujoesta.
– Jätevedenpuhdistamon kokonaiskuormitus kyseiselle merialueelle on noin 10 prosenttia, mutta suurin kuormitus tulee muualta. Lisäksi on huomioitava teollisuuden aiemmin mereen laskemat pohjakuormitukset, jotka vapautuvat veteen vähitellen. Jätevesiäkin on aikoinaan laskettu puhdistamattomana mereen. Myös ilmasta tuleva kuormitus laskeutuu mereen, Westerholm lisää.
Purkuputken siirron vaihtoehdoksi vesiliikelaitos tarjosi veden jälkikäsittely- ja desinfiointilaitosta. Sen kustannusvaikutus olisi noin kolme miljoonaa euroa.
– Olemme nyt jo tehokkaasti ja hyvillä tuloksilla toimiva laitos. Ei ole järkeä syytää rahaa ongelman siirtämiseen, vaan haluamme käyttää rahaa siihen, että parantaisimme puhdistustuloksia vielä entisestään. Puhdistustuloksen parantaminen on sitä todellista ympäristöstä välittämistä, Westerholm huomauttaa.
Jätevedenpuhdistamon on toimitettava ympäristölupaviranomaisille selvitys jälkikäsittely- ja desinfiointitoimenpiteistä vuoden 2025 kesäkuun loppuun mennessä.
– Meidän on tarkasteltava jätevedenpuhdistuksen tuloksia viiden vuoden ajalta. Puntaroimme vaihtoehtoja toiminnan tehostamiseen. Meille ei ole annettu aikarajaa mahdollisen lisäkäsittelylaitoksen rakennuttamiselle, Westerholm lisää.
Westerholm pitää kuitenkin todennäköisenä, että jätevesien jälkikäsittelyä lisätään joka tapauksessa.
– Aikataulu on suunnilleen sellainen, että ehdimme maksaa edellisen saneerauksen lainat pois. Yhtiön lainatilanne siis jatkuisi, mutta ei pahentuisi, hän lisää.
Jos asiasta halutaan valittaa, on se tehtävä marraskuun puoliväliin mennessä. Korkein hallinto-oikeus päättää, antaako se asiaan valitusluvan.
– Vakka-Suomen Vesi ei aio valittaa asiasta, Westerholm toteaa.
Fakta
Uudenkaupungin Vesi on kaupungin kokonaan omistama liikelaitos.
Se toimittaa vettä kaupungin asukkaiden ja yritysten lisäksi myös naapurikuntiin.
Vakka-Suomen Vesi on liikelaitos, joka huolehtii pääasiassa Uudenkaupungin ja Laitilan jätevesien käsittelystä.
Kim Westerholm johtaa molempia laitoksia.
