Kaupungin talous tiukkenee ensi vuodesta alkaen ja säästöjä pitäisi löytää kolmen miljoonan euron edestä. Nyt on perattava niin kiinteistöt, henkilöstömenot kuin hankintasopimuksetkin.
– Säästöjen etsiminen on poikkeuksellisen vaikeaa ja tiukkaa. Olemme tilanteessa, jossa sekä kunnat että hyvinvointialueet ovat vaikeuksissa ja palveluita karsitaan. Hyvinvointialueiden perustaminen ei pelastanut Suomen kuntia, Uudenkaupungin kaupungin talousjohtaja Anne Takala toteaa.
Kaupungissa on käynnistetty talouden sopeutusohjelma ja siihen liittyen Uusikaupunki aloittaa yhteistoimintaneuvottelut henkilöstön kanssa. Kaupungilla on tällä hetkellä noin 500 vakinaista työntekijää, joista opetus- ja varhaiskasvatuksen puolella on noin 300.
– Heidän työnsä liittyy kuitenkin suoraan lakisääteisiin palveluihin, ja kaupungin lapsimäärä sanelee sen, minkä verran tarvitaan tämän puolen työntekijöitä. Jos kriteereitä ei täytetä, tulee kunnalle seuraamuksia, Takala sanoo.
Uudellakaupungilla ei ole erikseen esimerkiksi lakimiestä tai tiedotuspäällikköä. Takalan mukaan säästöjä haetaan yleensä ensimmäisenä esimerkiksi lähettipalveluista tai keskitetystä kopioinnista, mutta kaupungissa niistä on luovuttu jo aiemmin.
– Esimerkiksi kiinteistöhuollon ja puhtaanapidon suorittava porras on jo nyt vedetty tiukoille ja hallinnosta puuttuu jo nyt sellaisia virkoja, joita muilla vastaavankokoisilla kaupungeilla on, hän jatkaa.
Uudenkaupungin kaupunginhallitus päätti talouden sopeutusohjelman käynnistämisestä viime viikolla. Kaupunginhallitus päätyi äänestysten jälkeen ratkaisuun, jossa kunnan tuloveroprosentin korotus saa lähivuosina olla enintään 0,49 prosenttiyksikköä.
Alkuperäisessä suunnitelmassa tuloveroprosentin korotus oli vuosien 2024–2026 suunnitelmakaudella suurempi ja sen myötä säästöjä olisi haettu 1,5 miljoonaa euroa. Kun tuloveroprosentin korotusta äänestyksen jälkeen pienennettiin, niin säästötavoitteet kasvoivat kolmeen miljoonaan. Kaupunginvaltuusto naulaa päätöksen veroprosentin nostosta vielä tämän vuoden aikana.
Sopeutusohjelmassa puhuttiin alun perin enintään yhdeksän henkilön vähennyksistä, mutta säästösumman kaksinkertaistaminen tuo lisäpaineita myös henkilöstövähennyksiin, joten todennäköisesti irtisanottavien tai lomautettavien nuppiluku kasvaa.
– Eläköitymiset sisältyvät lopulliseen määrään myös, mutta eihän meiltä eläköidy henkilöitä pelkästään niistä tehtävistä, joita voisi jättää täyttämättä, Takala huomauttaa.
Syitä heikentyneeseen taloustilanteeseen on useita. Takala listaa syiksi koronan, Venäjän hyökkäyssodan, työllisyystilanteen, väkiluvun laskun, inflaation ja korkojen nousun, mutta myös kunnille kalliiksi tulleen työmarkkinaratkaisun. Haasteita siis on ja säästöjä on vaikea löytää, mutta entä kaupungin omat tai muualta vuokratut tilat?
– Mörneä on tarkoitus täyttää mahdollisimman paljon eli jatkossa esimerkiksi vuoden 2025 TE-palvelu-uudistuksen jälkeen kaupungille siirtyville henkilöille etsitään tilat hallintorakennuksesta ja palveluita tiivistetään. Silloin säästetään ulkopuolisista vuokrista, hän sanoo.
Takala puhuu pienien purojen perkaamisesta, joista voisi vähitellen syntyä suurempia säästöjä. Ostopalveluita ja sopimuksia kilpailutetaan uudestaan ja hankintoja seulotaan aiempaa tarkemmin.
– Tarkistamme tehtävänkuvauksia ja prosesseja. Selvitämme, miten voisimme hyödyntää paremmin digitaalisuutta. Kokeilemme, tulisiko säästöjä, jos teemme asioita eri tavalla ja mietimme henkilöstökuvioita ja vakanssien täyttöjä, Takala listaa.
Uudenkaupungin taseeseen kertynyttä ylijäämää on viime vuoden tilinpäätöksen mukaan 17,8 miljoonaa euroa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaupungin tileillä makaisi ylimääräisenä miljoonia euroja.
– Esimerkiksi Pohitullin koulun, uimahallin ja terveyskeskuksen purut voidaan tehdä taseeseen kertakirjauspoistoina ja siihen voidaan käyttää ylijäämää, mutta ei niitä miljoonia ole tarkoitettu normaalin toiminnan alijäämän kattamiseen. Kaupungin talouden tavoitteena on, että rahojen pitäisi riittää käyttötalousmenoihin, korkoihin ja poistoihin, Takala huomauttaa.
Kaupungin tämän vuoden talous on vielä todennäköisesti yli miljoona euroa ylijäämäinen, mutta seuraavina vuosina on luvassa alijäämää.
– Kun sote-palvelut siirtyivät kunnilta hyvinvointialueille, niin kunnan budjetista siirtyi samalla suurin osa pois. Se euromäärä, josta nyt pitäisi löytää kolmen miljoonan euron säästöt, on pieni. Prosentuaaliset säästötavoitteet muuttuivat kaupunginhallituksen viime viikon päätöksen jälkeen paljon isommaksi kuin aiemmin. Säästötavoitteen täyttäminen tuntuu sen takia erittäin vaikealta, Takala lisää.
Esillä sopeutusohjelmassa on tilankäytön tehostaminen tai tiloista luopuminen, tulojen kasvattaminen, toiminnan organisointi sekä palveluiden tai palveluverkon supistaminen ja yhtiöittäminen tai ulkoistaminen. Edessä voisi olla esimerkiksi päiväkoti- tai kouluverkon karsintaa, mutta näihin Takala ei suostu ottamaan kantaa.
Kaupunki on jo allekirjoittanut hyvinvointialueen kanssa useamman vuoden sitovat sote- ja pelastuslaitoskiinteistöjen vuokrasopimukset ja maanvuokrakin on nousemassa ainoastaan indeksin mukaan.
– Lisätulojen mahdollisuus on hyvin marginaalinen, koska kaupungin suurimmat tuloerät ovat verotulot ja valtionosuudet, Takala lisää.
Kaupungin vuosien 2024–2026 taloussuunnitelmassa esimerkiksi valtionosuudet ovat 1,5 miljoonaa euroa nykyistä pienemmät. Tämä johtuu lähinnä siitä, että kuntien lopulliset sote-kustannukset olivat arvioita isommat, ja valtio leikkaa kuntien valtionosuuksia saadakseen rahaa hyvinvointialueille.
– Kaupungin tämän ja ensi vuoden veroennusteet ovat pysyneet hämmästyttävän vakaina, vaikka asukasluku putoaa ja työllisyys laskee, Takala lisää.
Perimmäinen syy kuntien talousongelmiin on yksinkertainen: tulot ovat liian pieniä menoihin nähden. Takala toteaakin, että kaupungille verotuloja tuottavia hankkeita on saatava lisää. Yksi tällainen esimerkki on Kalantiin rakentuva aurinkovoimala.
– Tuloja tulisi saada lisää, mutta tällä hetkellä siellä on vähän sellaisia tuloeriä, joita olisi mahdollista korottaa. Asiakasmaksuista esimerkiksi varhaiskasvatuksen maksut ovat tulosäädeltyjä ja kaupungin lapsista yli 70 prosenttia on sellaisia, joista ei makseta lainkaan päivähoitomaksuja.
Sen jälkeen, kun kaupunki ilmoitti sopeutusohjelman tarpeesta, alkoi eri paikoissa olla kommentteja, kuinka monitoimijatalo Wintterin rakentaminen olisi syynä kaupungin taloustilanteeseen. Selitys ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen.
– Jo Wintteri-päätöstä tehtäessä kerrottiin avoimesti, että hankkeen toteuttaminen vaikuttaa jatkossa kaupungin talouteen noin yhden veroprosentin tuoton verran, Takala toteaa.
Hän muistuttaa, että alun perin kaupungissa suunniteltiin vanhojen rakennusten korjaamista, mutta korjaaminen osoittautui kalliiksi.
– Tämän jälkeen virkamiehet ehdottivat pienempää kokonaisuutta, jossa olisi ollut koulu ja päiväkoti, mutta myös tilat nyt hajallaan eri kiinteistöissä olevia opistotoimintoja varten. Lisäksi ehdotettiin koulun käyttöön tulevia liikuntatiloja ja vanhan korvaavaa uimahallia. Hanke kasvoi matkan varrella, kun kaupunkiin haluttiin iso monitoimitalo, Takala lisää.
Samalla hän muistuttaa, että jos Wintteriä ei olisi päätetty yksimielisesti tehdä, olisi edessä silti ollut kymmenien miljoonien korjaukset eri koulukiinteistöihin ja uimahalliin. Nykytilanteessa kaupungin on kuitenkin tarkastettava tulevia investointeja kriittisesti ja tehtävä vain se, mikä on pakollista.
– Meillä on Wintterin valmistumisen jälkeenkin valtava korjausvelka kiinteistöissä, koska kaupungissa on jo säästetty kiinteistöjen ylläpidosta vuosikymmeniä. Ei ole rakennettu uutta, eikä tehty kattavia peruskorjauksia. Rahaa ei ole ollut, joten niistä on säästetty. Nyt tilanne on jo kaatunut päälle, Takala lisää.
Fakta
Kuntien talous
Suomen noin 290 kunnasta vain 56 tuottaa palvelunsa halvemmalla kuin Uusikaupunki.
Näistä 56 kunnasta suuri osa on alueeltaan pieniä tai ne on isojen keskusten ympärillä.
Uusikaupunki on pinta-alaltaan laaja ja täällä on useita kyläkeskuksia.
Arviolta jopa 80 prosenttia Suomen kunnista tekee ensi vuonna nollatuloksen tai alijäämää.
Ennusteiden mukaan Suomen kuntien lainamäärä kasvaa seuraavien vuosien aikana 40 prosentilla.
Lähde: Konsulttiyhtiö FCG, Kuntarahoitus
