Kaupungin työntekijät saavat kutsun yt-neuvotteluihin tämän viikon aikana. Syynä tähän on kaupunginhallituksen päätös käynnistää jopa 50 hengen irtisanomisiin tähtäävät yt-neuvottelut viipymättä.
– Se on irtisanottavien maksimimäärä, mutta emmehän me vielä tiedä, tuleeko irtisanomisia 10 vai 50. Käynnistämme neuvottelut, jotta arviota voidaan tarkentaa, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raimo Löfstedt (kok.) totesi.
Yt-neuvotteluissa on esillä myös työntekijöiden osa-aikaistamiset, lomautukset tai muut muutokset työsuhteisiin.
– Vielä on liian varhaista arvioida, mihin kaupungin yksiköistä irtisanomiset osuvat, mutta ei meillä missään ole varsinaisia ylimääräisiä työntekijöitä, Uudenkaupungin kaupungin henkilöstöjohtaja Maaru Seikola sanoi.
Kaupungilla on tällä hetkellä noin 500 vakituista työntekijää, joista opetus- ja varhaiskasvatuksen puolella on noin 300.
– Siellä on eniten kaupungin työntekijöitä, mutta siellä on runsaasti lakisääteisiä tehtäviä, joita ei niin vain lakkauteta, Seikola lisäsi.
Alun perin kaupungissa arvioitiin, että vuosien 2024–2026 talouden tasapainottamiseksi riittäisi enintään yhdeksän henkilön irtisanominen ja muut sopeuttamistoimet, mutta se oli suunnitelma 0,99 prosenttiyksikön veronkorotuksilla ja 1,5 miljoonan euron säästötarpeella. Kaupunginhallitus päätti, että veroja korotetaan korkeintaan 0,49 prosenttiyksikköä.
– Se nosti säästötarpeen kolmeen miljoonaan ja sitä kautta mahdollisten irtisanottavien määrä kasvoi, Seikola kertasi.
Ennusteen mukaan kaupungilta eläköityy 55 henkilöä seuraavan kahden vuoden aikana, mutta osa on sellaisista tehtävistä, joita ei voi jättää täyttämättä.
Kaupunginjohtaja Atso Vainio kuvailee nyt käynnistyviä neuvotteluita mittakaavaltaan hyvin merkittäviksi.
– Neuvottelut koskevat koko henkilöstöä. Tieto neuvotteluiden alkamisesta on jo vaikuttanut kaupungin työilmapiiriin negatiivisesti, Vainio totesi.
Yt-lain mukainen vähimmäisneuvotteluaika on kuusi viikkoa. Kaupunginhallituksen tämän viikon päätöksen mukaan yt-neuvottelut tulee olla käytynä kaupunginvaltuuston talousarviokäsittelyyn mennessä. Mahdolliset irtisanomiset voisivat astua voimaan ensi vuoden alkupuolella ja siten haetut säästöt näkyisivät jo ensi vuoden budjetissa.
– Tulevaisuus näyttää, minkälaisen talousarvioesityksen voin antaa kaupunginhallitukselle ja se antaa eteenpäin kaupunginvaltuustolle kesken yt-neuvotteluiden, Vainio sanoi.
Talouden sopeuttamisohjelmassa haetaan säästöjä myös muilla keinoilla kuin irtisanomisilla. Näitä keinoja ovat esimerkiksi tilankäytön tehostaminen tai toimitiloista luopuminen, tulojen kasvattaminen, toiminnan uudelleen organisointi ja palvelujen tai palveluverkostojen supistaminen tai palveluiden ulkoistaminen.
Aiemmin on jo kerrottu muun muassa se, että kaupunki aikoo neuvotella esimerkiksi vuokra sopimuksia uudelleen.
Esillä on ollut myös kulttuurikeskus Crusellin myynti sekä Pyhämaan koulusta luopuminen. Näistä ei kuitenkaan ole vielä päätöksiä.
– Kiinteistöjen myynnistä on puhuttu, mutta nyt on selvitettävä hyvin tarkkaan, mistä on mahdollista luopua. Toiminnoille tarvitaan korvaavat tilat, joten vuokrakustannukset vaikuttavat myös talouteen, Löfstedt totesi.
Mitä kaupunginhallitus päätti?
Tällä viikolla kokoontunut kaupunginhallitus päätti kahden äänestyksen jälkeen käynnistää yhteistoimintaneuvottelut siten, että mahdolliset henkilöstövaikutukset voivat toteutua koko suunnitelmakaudella 2024–2026 ja osin myös ensi vuoden alusta alkaen. Kaupunginhallitus valtuutti ja edellytti henkilöstöjohtajan antamaan yt-neuvotteluesityksen välittömästi.
Tämä päätettiin siksi, että kuuden viikon neuvotteluvelvoite ehtii täyttyä yt-lain mukaisesti ennen kuin kaupunginhallitus antaa lopullisen talousarvioselvityksen joulukuussa kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Samalla kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että joulukuun talousarviokokousta siirretään vähintään viikolla siten, että kokous on joulukuun 18. päivä. Lisäksi kaupunginjohtaja velvoitettiin raportoimaan yt-neuvotteluiden etenemisestä kaupunginhallituksen kokousten yhteydessä.
Talouden sopeuttamisohjelma käynnistetään viipymättä ja se konkretisoituu ensi vaiheessa kaupunginhallituksen talousarviovalmistelun yhteydessä. Kaupunginhallitus myös antoi luvan yt-neuvotteluiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaisuutta ja perustelee tätä asian kiireellisyydellä ja valmisteluluonteisuudella.
Päätos oli muuten kaupunginjohtaja Atso Vainion pohjaesityksen mukainen, mutta Seppo Nikula (kok.) esitti lisäksi nopeutettua aikataulua ja Birgitta Runola (kesk.) kannatti sitä. Janne Sjölund (sd.) teki vastaesityksen, jossa hän esitti, että talouden sopeuttamisohjelma laaditaan yhdessä henkilöstön kanssa, mutta yt-lain mukaisia neuvotteluita aloitetaan vain yhteistoimintalain neljännen pykälän osalta.
Yt-lain mukaisia mahdollisiin merkittäviin irtisanomisiin ja lomautuksiin johtaviin neuvotteluihin tuotannollisia ja taloudellisia perusteita ei Sjölundin mukaan tässä vaiheessa ole, eikä mahdollinen veronkorotus suunnitteluvuosinakaan muodosta perustetta. Sjölundin esitystä kannatti Merja Koski (sd.). Käytännössä Sjölundin esitys tarkoitti, että neuvotteluissa ei vielä varauduttaisi irtisanomisiin, osa-aikaistamisiin tai lomautuksiin.
Sjölundin esitys hävisi Nikulan esitykselle äänin 4–7 siten, että SDP:n edustajat Merja Koski, Heli-Päivikki Laurén ja Kari Koski olivat Sjölundin esityksen kannalla ja kokoomuksen, perussuomalaisten ja keskustan edustajat Nikulan kannalla. Nikulan esitys laitettiin vastakkain kaupunginjohtajan pohjaesityksen kanssa. Nikulan ja Runolan ehdotuksen puolesta äänestivät Raimo Löfstedt (kok.), Esa Aaltonen (ps.), Veli-Matti Virtanen (kesk.), Laura Kontu (kok.), Jari Valkonen (ps.) ja tyhjän äänen jättivät Merja Koski, Laurén, Sjölund ja Kari Koski.
Kaupunginhallituksen jäsenet Merja Koski, Laurén, Sjölund ja Kari Koski jättivät lopulta kaupunginhallituksen päätökseen eriävän mielipiteen ja totesivat perusteluiksi, että päätös on yt-lain vastainen.
Fakta
Yt-neuvotteluista vääntöä aiemminkin
Kaupungissa keskusteltiin laajemmista yt-neuvotteluista viimeksi syksyllä 2013 ja keväällä 2014.
Silloin kaupungin palkkalistoilla oli runsaat 1 000 työntekijää.
Puhetta oli koko henkilöstön lomauttamisesta kahdeksi viikoksi.
Lisäksi suunniteltiin yt-neuvotteluita, joilla haettiin 50 henkilötyövuoden säästöjä.
Yt-neuvotteluiden syyksi kerrottiin kaupungin heikentynyt taloustilanne.
Kaupungille povattiin 5–8 miljoonan euron alijäämää.
Säästöjä haettiin muun muassa 560 000 euron rakenteellisilla muutoksilla ja 400 000 euroa irtisanomisilla.
Toimenpiteillä oli tarkoitus saada kaupungin talous kuntoon vuodelle 2016.
Lopulta irtisanomisten, eläköitymisten tai määräaikaisuuksien päättymisen kautta lähti 12 työntekijää.
Kuusi näistä oli vakituisia.
Irtisanottamisilmoituksen saivat muun muassa nuoriso- ja liikuntatoimenjohtaja, kaksi talouspuolen työntekijää, yrittäjien yhteyshenkilönä toiminut sihteeri sekä henkilöstöjohtaja.
Yt-neuvottelut herättivät runsaasti keskustelua.
Pääluottamusmiehet totesivat, että irtisanomisten toimeenpanossa oli laittomuuksia ja sopimusrikkeitä.
Hallintosäännön mukaan irtisanomisesta päättää se elin, joka viranhaltijan valitsikin.
Kuitenkin esimerkiksi kaupunginhallitus irtisanoi lautakunnan palkkaaman virkamiehen.
Irtisanotut tekivät oikaisuvaatimuksia kaupunginhallitukselle ja jatkoneuvotteluita käytiin lakimiesten voimin.
Yksi henkilö sai lopulta korvauksia virheellisen irtisanomismenettelyn takia.
Juttua korjattu 12.10. kello 12.25, korjattu äänestyksestä yksi nimi, Johanna Jääskeläinen vaihdettu Esa Aaltoseksi.
