Kuka on Hehkuvin persoona 2023? – Nyt on aika äänestää, voittaja julkistetaan Hehku-karnevaalissa

Kaupunki pyysi yleisöltä ehdokkaita vuoden Hehkuvin persoona -kilpailuun. Ehdokkaita kertyi kaikkiaan 83, joista viisi eniten ääniä saanutta nousi finaaliin. Näin uusikaupunkilaiset heitä luonnehtivat:

Bojan Sarcevic on todellinen esikuva, huomioi hienosti lapset ja nuoret, tuo aina julkisuudessa esille Uuttakaupunkia. Bojan on kotimaisen koripallon legenda. Korisliigan yksi kaikkien aikojen parhain takamies tunnetaan kaikkialla Suomessa korishalleissa.

Eeva-Maija Kero tekee vapaaehtoistyötä, tällä hetkellä pitää vapaaehtoisesti Mirrirescueta. Superenerginen eläkeläinen, joka auttaa päivittäin heikommassa asemassa olevia henkilöitä ja eläimiä. väsymätön vapaehtoistyöntekijä. Iloinen, positiivinen ja innostava.

Granger Simmons luo ympärilleen positiivisuuden kehää, hän on aito ihminen. Granger on yritteliäs, lahjakas ja monessa mukana. Hänen iloisuutensa on tarttuvaa ja hän tekee Uudestakaupungista paremman paikan asua ja elää. Granger on aina valmis auttamaan.

Johanna Laihonen on aina niin iloinen ja tsemppaava persoona. Johannassa on uskomatonta sisukkuutta. Hän on vuosia harjoittanut yrittäjyyttä Uudessakaupungissa, viimeisimmän liikunnan saralla ja jakanut tärkeää tietoa terveellisestä elämästä.

Ville-Markus Vesterinen on yleisön lemmikki, ihana, sympaattinen ihminen. Tangomarkkinoiden finalisti, karaoken Suomen mestari ja hyväntuulinen nuori mies, joka tuo aina juurensa ukilaisena esille.

Kuka heistä mielestäsi ansaitsisi Vuoden hehkuvin persoona -tittelin? Voittaja julkistetaan Rauhanpuistossa, Hehku-karnevaalissa perjantaina 3.11.

Voit äänestää suosikkiasi kaupungin verkkosivuilla osoitteessa uki.fi/hehkuvinpersoona tai täyttämällä kupongin ja viemällä sen palvelupiste Passariin maanantaista torstaihin kello 9:n ja 15:n välillä. Äänestäjien kesken arvotaan 100 euron lahjakortti. Lahjakortti oikeuttaa ostoksiin tai palveluihin kivijalkaliikkeessä Uudessakaupungissa.

Kysymykset finalisteille

1. Esittele itsesi
2. Mikä tuo iloa elämääsi?
3. Kuvaile täydellinen päivä.
4. Miten Ugista tuli kotikaupunkisi? Mitä hyvää Uudessakaupungissa on?
5. Miten saisi hyvän kiertämään?

Bojan Sarcevic

1. Olen 35-vuotias koripalloilija. Perheeseeni kuuluu kumppani Suzana. Koripallo on minulle työ, harrastus, rakkaus ja kiinnostuksen kohde. Se on osa minun elämääni. Tykkään myös katsella elokuvia, erityisesti suomalaisia elokuvia, ja minua kiinnostaisi tutustua Aku Louhimiehen teoksiin. Tulevaisuudessa haluaisin kokeilla laskuvarjohyppäämistä.

2. Pienet asiat tuovat iloa, esimerkiksi hymy muiden ihmisten kasvoilla. Se on minulle tosi tärkeää ja tuo iloa minulle.

3. Täydellinen päivä olisi Suomen mestaruuden voittaminen Korihaiden paidassa ja juhlia sitä fanien kanssa.

4. Vuonna 2006 Heikki Walan ansiosta tulin Ukiin, kun olin 18-vuotias. Se oli minulle ensimmäinen kerta, kun olin poissa kotoa ilman perhettä ja kavereita. Tämä kaupunki hyväksyi minut avosylin ja en voi koskaan unohtaa sitä. Tuntui kuin minun ja kaupungin välille olisi syntynyt kemia. Uudessakaupungissa parasta on erityisesti ihmiset, sillä he auttoivat minua aikanaan paljon, kun muutin tänne nuorena. Ihmisten takia en ole koskaan tuntenut itseäni vieraaksi tässä kaupungissa.

5. Pienillä ja yksinkertaisilla teoilla ja sanoilla. Hymyile, sano ”moi” ja ”kiitos”. Asioita, jotka eivät maksa mitään, mutta ne voivat muuttaa ihmisten elämän paremmaksi. Joka päivä olisimme kilttejä ja kohteliaita toisillemme.

Eeva-Maija Kero

1. Olen Keron Maikku. Eläköitynyt, eronnut, lapseton mielenterveystyön tekijä.

Lähdin valmistuttuani Turun sairaanhoito-oppilaitoksesta Ruotsiin töihin, niin kuin moni kurssikavereistani. Veri veti maailmalle ja viivyinkin sillä reissulla noin 30 vuotta eri maissa asuen. Voisi ehkä sanoa, että harrastan matkailua.

Mielenterveystyö on lähellä sydäntäni ja vapaaehtoisena voi auttaa oman voinnin mukaan. Mieli ry, SPR ja Mirrirescue ovat hyviä yhdistyksiä, joissa toimiminen vapaaehtoisena on ympäröinyt minut ihanilla ihmisillä, joilla kaikilla on auttamisen halu. Olemme myös joskus toistemme tukena ja hyvä tietää, ettei ole yksin.

Harrastan kyllä monenmoista muutakin. Käsitöitä on kiva tehdä ja Mirrikirppiksellä onkin tekemiäni neuleita myynnissä. Musiikki on lähellä aina, myös kirjallisuus, nykyään luvattoman kevyenä.

2. Iloitsen kauniista asioista luonnossa, metsäretkistä, eläimistä ja kivoista ihmisistä, huumorista, perheestä ja ystävistä. Olen luonnostani iloinen, en tykkää synkistellä.

3. Täydellinen päivä on varmaankin karvakamu Jörön kanssa sieniretki Haukharjalle ja joku muu perkaa saaliin.

4. Sisareni sai minut houkuteltua tänne Uuteenkaupunkiin ja hyvä täällä on ollut asua. Sopivan kokoinen kaunis virkeä paikka, josta olen löytänyt mielekästä tekemistä ja kivoja ihmisiä.

5. Hyvä kiertää hyvillä teoilla. Kauniit sanat eivät maksa mitään ja joskus sanattomana on parasta vain olla läsnä.

Granger Simmons

1. Työskentelen Ukipoliksessa projektipäällikkönä. Annan yksityistunteja laulajille ja vedän gospel-kuoroa. Olen kaupunginvaltuuston ja opetus- ja kasvatuslautakunnan jäsen. Minulla on pienimuotoista yritystoimintaa, joka liittyy ruoka- ja juomatuotannon kehittämiseen ja digitaaliseen mediaan. Perheeseeni kuuluu vaimo ja neljä poikaa. Perheeni on kovaääninen, karismaattinen, musikaalinen ja urheiluun intohimoisesti suhtautuva. Nautin syömisestä, kokkailusta, musiikin teosta, nauramisesta ja asioiden suunnittelusta sekä treenaamisesta.

2. Kiinteä suhteeni Jumalaan tuo eniten iloa elämääni. Olen ollut luovuttamassa monta kertaa, mutta uskosta ja rukoilusta sain voimaa jatkaa.

3. Hovimestari tuo meille annoksen amerikkalaista aamupalaa. Syömme aamiaisen ulkovesiputouksen takana. Lounaan jälkeen siirrymme Valmet Automotiven meille suunnittelemalla ja tekemällä autolla ostoskeskukseen ja elokuviin. Illallinen on omistamassamme vedenalaisessa ravintolassa ja rentouttavan päivän kruunaa yöunet. Koko tämän päivän aikana yritystoimintamme pyörii itsestään.

4. Tapasin uusikaupunkilaissyntyisen vaimoni Yhdysvalloissa ja muutimme Suomeen. Uudessakaupungissa voin kävellä jopa öisin metsässä, eikä tarvitse huolehtia hyökkäävistä ihmisistä tai eläimistä, suurin huoleni on hyttynen. On ymmärrettävä, etteivät kaikki sovi kaupungin, Vakka-Suomen tai Suomen muottiin ja lait ja säännöt voivat olla vieraita. Toivoisin, että paikalliset huomauttaisivat kohteliaasti, jos joku toimii väärällä tavalla. Toivon, että jokainen kokisi olevansa osa Uudenkaupungin vastaanottokomiteaa ja auttaisi paluumuuttajia ja uusia suomalaisia kotiutumaan. Asukkaiden tulisi ymmärtää, että toiminnalla on veto- ja pitovoimaa uusiin asukkaisiin ja sitä kautta elinvoimaa kaupungille.

5. Toivon, että levitän hyvää mieltä ympärilleni. Olen oppinut rakastamaan ihmisiä, mutta nuoruudessani asia oli toisin. Teen parhaani, että huomioin muut katsomalla heitä silmiin. Yleensä hymyilen, vilkutan, tervehdin ja nyökkään tai yksinkertaisesti alan puhua ihmisille. Olemme kaikki tärkeitä ja ulkomaalaissyntyisenä haluan tuntea kunnioitusta, välittämistä ja ymmärrystä, joten yritän antaa samaa muillekin.

Johanna Laihonen

1. Olen 45-vuotias hyvinvointialan yrittäjä. Olen ollut yrittäjä 23 vuotta, joista viimeiset neljä yhdessä puolisoni Kallen kanssa. Perheeseemme kuuluu myös kolme siperianhuskyä. 13-vuotiaat veljekset Sisu ja Sampo sekä 9-vuotias ”juniori” Sulo.

Liikunta on elämäntapamme ja koko elämänrytmiämme säätelee koirapoikien kanssa lenkkeily. Korkeasta iästä huolimatta he ovat edelleen hyvässä kunnossa ja liikkuvat päivittäin kaksi lenkkiä. Asumme vanhassa puutalossa, jossa on valtavan suuri piha. Olemme vuosien saatossa rakentaneet itsellemme hyötypuutarhan, jota hoidamme suurella innolla. Kun puutarhahommat paketoidaan istuttamalla talvivalkosipulit, käteeni löytää kutimet. Kaikenlaiset käsityöt ovat olleet intohimoni.

2. Kalle ja koirapojat. Terveys. Veljeni perhe ja aivan erityisesti heidän poikansa. Ystävät. Luonto. Liikunta.

3. Haluaisin sanoa, että jokainen päivä, johon saa herätä terveenä. Ehkä konkreettisemmin se olisi sellainen, jossa kauniina kesäpäivänä läsnä olisivat kaikki rakkaat ja läheiset ihmiset; terveinä, hyvinvoivina ja kiireettöminä – hyvän ruoan äärellä.

4. Muutin Uuteenkaupunkiin ensimmäiseen omaan (vuokra)kotiin lukiolaisena vuonna 1996, kun oli kova kiire itsenäistyä.

Pienen kaupungin edut. Lyhyet välimatkat, ja kun ”kaikki tuntevat toisensa”, on yleensä apukin lähellä. Uusikaupunki on myös liikuntaystävällinen ja erityisen kaunis kaupunki.

5. Uskon, että ilo ja hyvä lisääntyvät niitä tuhlaamalla! Hyvä löytää hyvän luo.

Ville-Markus Vesterinen

1. Olen 23-vuotias spontaani ja luonnonläheinen nuori mies, joka rakastaa kohtaamisia ja haasteita. Myönnän olevani herkkä sielu, mutta värikäs – kuitenkin hyvin tavallinen persoona. Intohimoni on esiintyminen ja kiinnostukseni koostuvat laulamisesta tai näyttelemisestä. Työskentelen kodinkonemyyjänä, jossa asiakkaiden kanssa työskentely on luontevaa. Perheeseeni kuuluu kaksi veljeä, sisko sekä äiti ja iskä. Moni minua seurannut saattaa muistaa minut hymyilevänä ja positiivisena tangokisojen väriläiskänä.

2. Rakastan merta ja sen tuomaa rauhaa. Usein istahdan mökkimme laiturille kokoamaan ajatuksia. Usein nämä johtavat tarinaan ja sitä kautta biisien syntyyn. En voisi elää ilman rakastavia ihmisiä tai esiintymisen tuomaa onnellisuutta. Iloa elämääni tuo myös ystävät, koripallo sekä mökillä oleskelu. Puhumattakaan puusaunan tuomasta rauhasta ja lämmöstä.

3. Täydelliseen päivääni sisältyisivät ystävät, luonto sekä esiintyminen muodossa jos toisessa. En aikatauluta elämääni, siksi päivän aikana tapahtuvat käänteet antavat elämääni jännityksellisyyttä. Aamulla keräisin ajatuksia kahvikupin ääressä. Päivä alkaisi ystävien tapaamisella ja isovanhempien vierailuilla. Päivälliseksi suuntaisin rantamakasiineille. Ilta huipentuisi keikkaan sekä keikan jälkeiseen yhteiseen aikaan.

4. Olen syntynyt vuonna 2000 Uudenkaupungin silloisessa synnytyssairaalassa. Siitä asti en ole ajatellut olevani muutakaan kuin ukilainen. Julkisissa esiintymisissä kuten tangomarkkinoilla ja The Bridge -realitytuotannossa olen aina esiintynyt ukilaisena. Haluan kantaa kuntani nimeä aina, sillä tämä kaupunki on tehnyt minusta sen, mitä olen. Äitini puolen suku on täältä sekä mökkimme sijaitsevat Uudessakaupungissa. Uskon, jos joskus täältä lähden, palaan viimeistään kaikkeni antaneena takaisin.

5. Olen vasta oman musiikkiurani alkutaipaleella. Teen päivittäin töitä sen eteen, että pystyisin joskus elättämään itseni ihan oikeana artistina. Tuon laulun ilosanomaa ihmisille ja haastatteluissa yritän pysyä mahdollisimman positiivisena ja omana itsenä. Haluan olla omasta minäkuvastani vielä kirkkaampi ja suurempi tähti, joka saa hymyn ihmisten huulille. Sellainen on Ville-Markus.