Vastaavaa kyselyä ei ole Uudessakaupungissa aiemmin tehty, mutta tilannekin on nyt toinen kuin vuosiin: edessä on talouden sopeuttamisohjelman laatiminen ja yt-neuvottelut, jotka saattavat päätyä jopa irtisanomisiin.
Kysely on herättänyt valtuutetuissa kahdenlaista mielialaa, osa vastasi ja jopa kiitti kyselystä. Heidän mielestään kaupungissa pitäisi enemmänkin avata asioita ja osallistaa kaupunkilaisia mukaan vuoropuheluun.
Kysely on herättänyt myös närää, osa valtuutetuista on sen vuoksi jättänyt vastaamatta. Tämäkin on ajan ilmiö. Tutkijatohtori Ilmari Hiltunen Tampereen yliopistosta nimittää suhtautumista haastatteluallergiaksi (Suomen Lehdistö 3.10.2023). Kysymyksiin ei vastata, kun käsiteltävä asia on kiusallinen. Verkon ja sosiaalisen median myötä päättäjät ovat alkaneet ajatella, ettei heidän tarvitse vastata medialle. Kyse on kuitenkin myös yleisön oikeudesta saada tietoa.
Lehtemme kyselyssä herätti närää muun muassa kysymys Wintteristä. Toimituksemme on saanut yhteydenottoja, jossa on pyydetty kysymään Wintterin vaikutuksista kaupungin taloustilanteeseen. Nämä viestit kertovat, että nimenomaan tässä taloustilanteessa päättäjien pitäisi vielä kerran jaksaa perustella Wintterin rakentamispäätös.
Kun valtio säästää, Varha säästää ja myös kaupunki suunnittelee säästötoimia, kansalaisilla on lupa kysyä, miksi säästöjä tarvitaan, mikä tähän tilanteeseen johti. Asia ei koske vain päättäjiä: me kaikki maksamme veroja ja käytämme julkisia palveluita.
Valtuutettujen kannalta lehtemme kysely tuli liian nopeasti, mutta juuri nyt päättäjien pitäisi vakuuttaa kaupunkilaisille, että asiat etenevät hallitusti.
Jos päättäjät eivät halua vastata kysymyksiin, on kuin he kääntäisivät selkänsä asukkaille.
Teija Uitto