Maailmanrauhan ylimmät vartijat

0

Tänään vietetään kansainvälistä YK:n eli Yhdistyneiden kansakuntien päivää. YK perustettiin toisen maailmansodan jälkeisessä todellisuudessa vuonna 1945. Järjestön tarkoituksena oli luoda maailma, jossa ihmiset ja kansat voivat elää tasavertaisina ilman pelkoa väkivallasta tai sodasta. Sen peruskirjaan määriteltiin YK:n toimielimet, päätöksentekomekanismit ja tavoitteet: kansainvälisen rauhan, turvallisuuden, oikeudenmukaisuuden sekä ihmisoikeuksien edistäminen.

Ajassa, jossa uutisvirta täyttyy sodista, konflikteista, kärsimyksestä ja hädästä YK:n tavoitteet tuntuvat kaukaisilta ja tavoittamattomilta.

YK:n turvallisuusneuvoston on tarkoitus toimia maailmanrauhan ylimpänä vartijana. Neuvosto käsittelee vain turvallisuuteen ja rauhaan liittyviä asioita. Kaikki jäsenvaltiot ovat sitoutuneet hyväksymään neuvoston päätökset sekä osaltaan myös toimeenpanemaan ne. Onko tämä rauhan tae?

Vaikka järjestön peruskirjan tavoitteet ja sen toimielimien tehtävät ovat tarkoin määriteltyjä, miksi yhä elämme sotien runtelemassa maailmassa?

Yksi suuri ongelma on se, että turvallisuusneuvostossa on viisitoista jäsentä ja näistä viisi on pysyviä jäsenmaita. Pysyviä edustajia ovat Iso-Britannia, Kiina, Ranska, Venäjä ja Yhdysvallat. Ovatko kaikki nämä jäsenmaat hoitaneet heille annettua tehtäväänsä maailmanrauhan ylimpänä vartijana?

Taannoin turvallisuusneuvosto kokousti esimerkiksi Zaporižžjan ydinvoimalan turvallisuustilanteesta. Kokous muodostui Ukrainan ja Venäjän molemminpuoliseksi syyttelyksi.

YK:n kuten kaikkien muidenkin toimijoiden tulee pystyä uudistumaan siten, että niiden toiminta heijastelee muuttuvaa maailmaa. Jos ajaudutaan tilanteeseen, jossa ei pystytä vastaamaan ajan haasteisiin kaikki toimijat ja järjestöt, myös YK, menettävät uskottavuutensa ja merkityksensä.

Kun kaikki tämä on sanottu ja todettu niin mitä sitten?

Tässä ajassa tarvitsemme YK:n lisäksi kirkkaasti ajattelevia yksilöitä ja kansalaisrohkeutta. Kansalaisrohkeutta tarvitsemme siihen, että uskallamme jokainen omassa arjessamme toimia rauhan vartijoina. On jo paljon tehty, kun yksilöinä uskallamme päättäväisesti omassa toimintaympäristössämme puuttua epäoikeudenmukaisuuteen ja syrjintään, kuten esimerkiksi väkivaltaan ja kiusaamiseen.

Se, että saamme päätöksentekijöiksi ja vallankäyttäjiksi kirkkaasti ajattelevia yksilöitä, jotka pystyvät tietopohjaisesti ja harkiten tekemään (kriittistä tarkastelua kestäviä) päätöksiä luo tämä vahvan perustan paremmalle huomiselle. Rauhalle.

Lopuksi vielä haaste kaikille lukijoille: Mieti mitkä asiat tukevat sinun rauhan piiriäsi ja mitkä uhkaavat sitä? Harjoituksen tarkoituksena on vahvistaa omaa toimijuutta rauhan vartijana.

Jan Vuorenlaakso

kirjoittaja on uusikaupunkilainen virkamies

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän