Rastaista tulee monelle mieleen lähinnä kesäiset marjavarkaat, jotka risovat mieltä. Rastaat ovat meillä varsin yleisiä lintuja. Suomessa pesiviä räkättirastaita arvioidaan olevan 1–2 miljoonaa paria. Punakylkirastaspareja on noin miljoona ja laulurastaita hieman vajaa miljoona paria. Mustarastaitakin Suomessa pesii puolisen miljoonaa paria.
Erilaiset metsäiset maastot ovat rastaiden suosimia pesimäalueita. Etenkin räkättirastaille kelpaa pienempikin metsikkö. Räkättirastaiden keväiset pesimäyhdyskunnat tarjoavat suojaa monille muille pesiville lintulajeille. Rastaiden äänekkäät varoitukset ja useamman linnun hyökkäykset petoja kohti pitävät samalla alueella pesivien piilottelevampien lajien pesät paremmassa turvassa.
Räkättirastaissa on havaittu luonne-eroja pesän puolustamisen suhteen. Jotkin yksilöt puolustavat pesäänsä empimättä raivokkaasti mitä tahansa tunkeilijaksi kokemaansa kohtaan. Toiset taas tottuvat vaikkapa pihapiirissä liikkuviin talon asukkaisiin, mutta saattavat hyökkäillä kesävieraiden kimppuun.
Erilaiset luonteenpiirteet voivat molemmat olla eduksi lajin säilymiselle. Hyökkäävämpi lintu saattaa joutua vaaraan, loukkaantua tai joutua surmatuksi pesää puolustaessaan.
Yhdyskunnassa pesiessä hyökkäys voi monesti olla paras puolustus, kun pesiä vaaniva peto joutuu pakenemaan lintujen joukkovoiman seurauksena. Vetäytyvämpi lintu saattaa joutua itsekin saaliiksi. Toisaalta se voi tarvittaessa pesiä vielä uudemman kerran saman kesän aikana, mikäli ensimmäinen pesue tuhoutuu.
Persoonallisuuden kehittymiseen vaikuttavat linnun perimä ja etenkin poikasaikaiset kokemukset. Kärkkäästi pesiään puolustavassa yhdyskunnassa varttuva räkättirastas voi todennäköisemmin aikuisena olla itsekin samanlainen.
Uudelle asuinalueelle, vaikkapa pihapiirin halkopinoon pesänsä tehneen yksittäisen rastaspesueen kasvatti taas saattaa aikuisena etsiä myös epätyypillisemmän pesäpaikan.
Suomen, ja samalla koko Euroopan, vanhin räkättirastas eli 18 vuoden ikäiseksi. Maamme vanhin punakylkirastas ammuttiin 17 vuoden ja reilun kahden kuukauden iässä vuonna 1994.
Pitkäikäisinä lintuina rastaat ehtivät siirtää oppeja eteenpäin monille jälkeläisille. Kauniisti laulavat punakylkirastaat oppivat laulamaan hieman eri sävelin eri puolilla maatamme.
Hyvinä marjavuosina osa rastaista jää Etelä-Suomeen talvehtimaan. Lisäapua ne hakevat usein ruokintapaikoilta. Jos talvehtiminen onnistuu, ne ovat kevään tullen etulyöntiasemassa parhaiden pesäpaikkojen suhteen.
Teksti: Lily Laine, kuva: Maija Karala