– Muisti koostuu monista osista ja sen toimintaan osallistuu monia eri aivoalueita. Muistin toimintaan vaikuttaa myös ”ulkoisia” seikkoja, kuten vireystila, motivaatio ja tarkkaavaisuus, kertoi Rinne.
Karkealla tasolla muisti jaetaan työmuistiin ja pitkäkestoiseen muistiin. Ikääntymisen myötä muistissa tapahtuu muutoksia, mieleen painamisen tehokkuus heikkenee ja oppiminen on työläämpää.
– Muistissa säilyttämisen kyky ei merkittävästi heikkene mutta asioiden palauttaminen mieleen on työläämpää ja hitaampaa. Myös keskittyminen useaan asiaan samaan aikaan heikkenee. Toisaalta kokemuksella voidaan näitä asioita osin kompensoida.
Muistin heikkeneminen on siis normaali ikääntymiseen liittyvä prosessi, mutta merkittävä muistin heikkeneminen ei. Näiden kahden asian erottaminen toisistaan ei alkavan muistisairauden alkuvaiheessa ole helppoa.
– Muistisairaalle uusien asioiden oppiminen on vaikeaa, henkilö toistaa samoja kysymyksiä tai kertoo samoja asioita, unohtaa tapaamisia ja niin edelleen. Nämä aiheuttavat epävarmuutta, hidastuvaa tekemistä ja aiheuttavat uupumusta ja masennusta. Henkilö ei kuitenkaan itse usein tunnista tilaansa, mutta omaiset kyllä.
Muistisairauden yleisin syy on Alzheimerin tauti, noin kolme neljästä tapauksesta johtuu tästä. Lisäksi on aivoverenkiertohäiriöistä johtuvaa muistisairautta, ns. Lewyn kappale -tauteja ja otsalohkodementiaa. Varsinkin vanhemmilla on samaan aikaan kahta ensimmäistä syytä.
– Yli 70 prosenttia muistisairauteen sairastuneista on yli 75-vuotiaita. Muistisairauksien määrä tuntuu kasvaneen, mutta se johtuu siitä, että elämme yhä vanhemmiksi. Aikanaan muistisairauksien ja höperyyden katsottiin kuuluvan vanhuuteen, eikä niitä diagnosoitu varsinaisiksi sairauksiksi.
Tutkimuksissa muistisairauksiin johtaviksi riskitekijöiksi on todettu muun muassa korkeat verenpaine, kolesteroli tai verensokeri sekä vähäinen liikunnallinen aktiivisuus, ylipaino, tupakointi ja alkoholin runsas käyttö.
Monet näistä ovat myös sydän- ja verisuonitautien todettuja riskitekijöitä. Usean riskitekijän yhtäaikaisuus korottaa sairastumisriskiä entisestään.
– Aivoja kannattaa käyttää, esimerkiksi opiskella tai harrastaa jotain henkisesti virkistävää, mutta toisaalta kunnon yöuni antaa aivoillekin mahdollisuuden levätä. Toimiva sosiaalinen verkosto, liikunta sekä monipuolinen ja terveellinen ruokavalio saattavat ennaltaehkäistä muistisairautta.
Rinne puhui tutkijan varovaisuudella vain mahdollisuudesta. Suomalaisessa tutkimuksessa on kyllä todettu, että elämäntapoihin vaikuttaminen vähensi riskiä selvästi, mutta vasta jatkossa selviää, miten pitkäaikainen vaikutus on ja onko kyseessä vain muistisairauden viivästyminen, joka toki on hyvä asia sekin.
Mika Scheinin kertoi, että muistisairautta voidaan tutkia myös mm. PET-kuvantamisella ja selkäydinnestetutkimuksella. Ne näyttävät muutoksia, joiden on todettu merkitsevän muistisairautta. Menetelmät ovat kuitenkin kalliita, eikä niitä yleensä käytetä taudin toteamiseen, mutta lääketeollisuudessa kyllä.
– Lääketeollisuudessa tutkitaan erilaisia mahdollisuuksia vaikuttaa aivojen kuntoon. Selvitetään erilaisten uusien lääkeaineiden vaikutuksia sekä myös olemassa olevien lääkkeiden käyttöä.
Uusien lääkkeiden kehittäminen on kallista ja hän esittelikin useita tutkimushankkeita, jotka on keskeytetty joko sivuvaikutusten tai huonojen tulosten vuoksi.
Adukanumabi-nimisestä vasta-ainelääkkeestä on saatu lupaavia tuloksia. Ensimmäinen siihen perustuva rokote vuosituhannen alussa aiheutti kuitenkin niin paljon haittoja, että se ei saanut myyntilupaa.
Tutkimuksia jatkettiin ja USA:ssa on nyt annettu myyntilupa kahdelle siihen perustuvalle lääkkeelle. Euroopassa lupaa ei ole vielä myönnetty, koska haittoja on edelleen.
– Hoito on kallista, vuositasolla noin 26 000 dollaria, joten mielenkiintoista nähdä, miten sitä käytetään, kuka maksaa ja kuka sitä hoitoa saa.
Uuden lääkkeen kehittämistä edullisempaa ja nopeampaa on tutkia, voisiko jollain olemassa olevalla lääkkeellä olla muistisairauksia ehkäisevä vaikutus. Tämä tutkimus sai vauhtia, kun huomattiin että diabetes 2 -lääkettä saaneilla todettiin olevan vähemmän muistisairauksia.
– Myös tulehdusta estävien lääkkeiden vaikutus muistisairauteen on tutkittavana. Mitään yksiselitteisiä tutkimustuloksia ei ole vielä olemassa. Lääkevaikutusten lisäksi tutkitaan myös ei-lääkkeellisiä tapoja aivojen toimintakyvyn säilyttämiseksi.
Tavoite on tietenkin estää muistisairaudet kokonaan, mutta selvää hyötyä kaikille on myös, jos sairauden alkua saadaan myöhäistettyä ja sen etenemistä hidastettua.