Kaupungin taloussavotasta ei tule näillä näkymin hankala. Sen jälkeen kun valtuusto on päässyt yksimielisyyteen veroprosentista, muutkin ratkaisut löytyvät. Tämä arvio perustuu Uudenkaupungin Sanomien Webropol-kyselyyn, jossa pyysimme valtuutetuilta vastausta talousohjelman keskeisiin kysymyksiin.
Suurin näkemysero valtuustossa on veroprosentista. Vasemmistoryhmissä kannatetaan veronkorotusta, kokoomuksessa, keskustassa ja perussuomalaisissa ollaan valmiita enintään vähäiseen veroprosentin nostoon talouskaudella 2024–2026.
Webropol-kyselyyn vastasi 19 valtuutettua omalla nimellään. Kokoomuksen valtuustoryhmä antoi yhteisvastauksen. Viisi valtuutettua jätti kyselyyn vastineen. Se löytyy vastausten perästä.
Näitä kysyttiin
Kaupunginhallitus päätti käynnistää talouden sopeutusohjelman ja yt-neuvottelut. Oliko ratkaisu mielestäsi oikea?
Miten suhtaudut veroprosentin korotukseen?
Miten suhtaudut yt-neuvotteluiden käynnistämiseen?
Myös kiinteistömassaa tarkastellaan. Mitkä kiinteistöt mielestäsi voitaisiin myydä?
Palveluverkkokin joutuu syyniin. Miten palveluverkkoa voisi mielestäsi tehostaa?
Jos nyt päättäisit Wintterin rakentamisesta, miten äänestäisit?
Mitkä asiat haluaisit tuoda tähän talouskeskusteluun?
Paperilehdessä on julkaistu vastaukset lyhennettyinä. Tässä vastaukset ovat lyhentämättöminä:
Kokoomus
Koko valtuustoryhmä
Tässä tilanteessa kiistatonta on, että sopeuttamistoimia tarvitaan. Mitä ne tulevat olemaan, niin sitä emme voi vielä tässä vaiheessa tietää, sillä päätimme hallituksessa vasta sopeuttamisohjelman ja siihen olennaisesti liittyvien yhteistoimintaneuvotteluiden aloittamisesta.
Yhteistoimintaneuvotteluilla on valitettavan negatiivinen leima, sillä monet mieltävät niiden tähtäävän ainoastaan henkilöstövähennyksiin. Yt-lain mukaan neuvottelut on aloitettava välittömästi, kun tuotannollinen tai taloudellinen toimintaympäristö ja siinä esiintynyt tai näkyvissä oleva muutos niin edellyttää. Yhteistoimintaneuvotteluiden pohjimmainen tarkoitus on osallistaa henkilöstö omien edustajiensa kautta sopeuttamistoimenpiteiden löytämiseen. Mikäli emme olisi aloittaneet yhteistoimintaneuvotteluita talouden sopeuttamistarpeen ollessa tiedossa, olisimme toimineet lainvastaisesti.
Me Kokoomuksen valtuutetut olemme huolissamme Uudenkaupungin taloudellisesta tilanteesta ja ymmärrämme, että sopeuttamistoimiin ei löydy yksittäistä ratkaisua, vaan kiristyvässä taloustilanteessa meidän tulee hakea ratkaisuja kaikkialta: kiinteistöistä, kaupungin tilaratkaisuista, ostopalveluista, henkilöstömenoista, palveluiden uudelleen järjestämisestä jne. Yksi yksittäinen toimenpide ei talouden näkymiä paranna, vaan ratkaisut löytyvät kokonaisuutta tarkastelemalla ja kunnan tehtäviä, palveluita sekä organisointia rohkeasti uudelleen järjestelemällä.
Keskusta
Hanna Vuola
Henkilöstö pitää laajasti ottaa mukaan miettimään keinoja. Pelkkä yt-menettelyn vähimmäisvaatimus tiedotustilaisuuksineen ei riitä. Annetaan raamit eri palvelukeskuksille ja sen jälkeen luottamushlöt tukevat virkajohtoa johtamaan väkensä työskentelyä ja säästötavoitteiden vaatimien ratkaisujen etsintää. Prosessissa pitää arvioida eri säästötoimenpiteiden vaikutukset terveyteen, hyvinvointiin, lapsiin, yrityksiin, vetovoimaankin jne liittyen. Mielestäni tarvitaan sekä verojen korotus että säästöjä. Kiinteistöjä voidaan myydä, mutta itse haluan samassa yhteydessä päättää mihin mahdollinen ko kiinteistössä oleva toiminta siirtyy vai lopetetaanko ko toiminta kokonaan. Nimeäisin eri ryhmien edustajista koostuvan taloustyöryhmän, jossa kaikki poliittiset ryhmät mukana sekä virkajohto. Palvelualueet tuottavat vaihtoehtoisia ratkaisuja työryhmälle. Esitysten tulee olla vaikutusten arvioinniltaan monipuolisesti punnittuja. En ota yksittäisiin säästökohteisiin kantaa ennen kuin koko kattaus on pöydällä. Nyt tarvitaan rohkeutta tehdä kovia päätöksiä. Kyse on pohjimmiltaan myös asennemuutoksesta. Jatkuva kasvu ja yhteiskunnan tarjottimella antamat palvelut eivät enää ole itsestäänselvyys.
Vesa Paldanius
Oli oikea ratkaisu. Hallituksessa on onni onnettomuudessa kykyä ja taitoa lukea nämä asiat ja toimia sen mukaisesti.
(Ei ole ensimmäinen kerta) monellekaan hallituksessa olevalle.
0,49 prosentin korotus on riittävä. Säästöjä pitää löytää lisää
Kyllä, tehtävä on mitä täytyy ja kaikki kivet käännetään myöskin yt on vaihtoehto.
Raatihuone, Esko-Holvi mm.
Rauno Aaltonen
Kyllä. Yt-neuvottelut on kaikkien osapuolien kannalta välttämättömiä tiedon kulun ja kuuntelemisen kannalta niin työntekijöiden kuin virkajohdon osalta. Saavutetaan paras lopputulos ,jotta tiedetään mistä olisi mahdollista löytää vähiten toimintoja häiritseviä säästökohteita . Sopeutus ohjelma ok.
Veroprosenttia ei pitäisi korottaa lainkaan
Yt-neuvottelut ei välttämättä tarkoita henkilöstön vähentämistä automaattisesti ,vaan lakikin jo vaatii neuvottelujen käynnistämistä näkyvissä olevan taloudellisen tilanteen merkittävän muutoksen takia sopeuttamistoimenpiteiden löytämiseksi.
Pakkahuoneen ympäristö /Vaso, Esko-Holvi, Raatihuone, Seikowin, Kasvintalo, Haidus, teollisuushallit
Tilojen käytön tehokkuuden tarkastelut ja yhdistämiset
Keskustelua ns. kolmikannalla, miten palveluverkkoa voitaisiin tarkastella säästöjen näkökulmasta niin ,että toiminnat olisivat riittävällä tasolla.
Korostaisin eteenpäin katsomista asioiden hoidossa, eikä jossittelua, ja positiivisen ajattelun kulttuuria.
Viestittäisimme jokainen kauniin kaupunkimme eduksi ulkomaailmalle saaden ihmisten kiinnostuksen heräämään ja mahdollisesti myös muuttamaan tänne.
Martti Luotonen
En osaa sanoa. Taloudesta ja kaupungin toiminnan tehokkuudesta tulee pitää huolta. Toisaalta poliitikkojen ja virkamiesjohdon ”ylhäältä käsin” tekemät säästötoimenpiteet harvoin tuovat haluttua lopputulosta.
Veroprosenttia ei pitäisi korottaa lainkaan.
Henkilöstön vähentämistarpeen sijaan yt-neuvotteluissa kannattaisi keskittyä työtehtävien vähentämiseen. Oman käsitykseni mukaan kaupungilla tehdään paljon sellaista työtä, jonka voisi jättää tekemättäkin. Esimerkiksi tarpeettomien kiinteistöjen ylläpito ja korjaukset, monenlaiset raportit, selvitykset ja suunnitelmat sekä Wilma-viesteihin vastaaminen ovat asioita, joista kannattaisi pyrkiä eroon.
En osaa listata suoraan kiinteistöjä, mutta lähtökohtaisesti kaikki ne, jotka eivät ole nyt tai tulevaisuudessa kaupungin kannalta oleellisia. Omasta mielestäni kiinteistöjen myynti ei ole viimeisen viiden vuoden aikana edennyt siten kuin on valtuustossa ja strategiatyössä sovittu. Yksittäisen kiinteistön kohdalla ylläpitokulut voivat olla suht pienet, mutta useamman kiinteistön useamman vuoden kuluista tulee jo satoja tuhansia tai miljoonia euroja hukkaan heitettyä rahaa.
En osaa sanoa. Keskittämistä ja tehostamista ei kuitenkaan kannattaisi ehkä mieltää samaksi asiaksi.
Äänestäisin monitoimijatalo Wintterin puolesta
Talouskeskustelu on usein voivottelevaa ja leikkaamiseen keskittyvää, mikä mielestäni ohjaa keskittymisen vääriin asioihin. Meidän kannattaisi enemmän miettiä, mihin halutaan panostaa ja miten saadaan luotua lisää positiivisia asioita kaupunkiin. Esim. hyvin palveleva rakennusvalvonta lisää kaupungin kiinteistöverotuloja ja hyvin toimivat elinkeinopalvelut lisäävät yhteisövero- ja kunnallisverotuloja.
Tapio Pääkkö
Kyllä. Ennusteiden mukaan alijäämä kahden vuoden sisään kasvaa reilun yhden veroprosentin suuruusluokkaan ilman toimia. Velan ja myös leasingvastuiden määrä on noussut ja jatkaa kasvuaan, myöskin kohonneet korot vaativat konkreettisia säästötoimia käyttötalouteen.
Veroprosenttia ei pitäisi korottaa lainkaan.
Yt-neuvottelut ovat välttämättömät tiedon kulun ja vaikuttamisen kannalta, siis työntekijöiltä johdolle ja toisin päin. Ensisijaisesti henkilöstökulujen sopeuttamisen kohdistaminen on viranhaltijoiden tehtävä, siellä on myös paras osaaminen ja tieto näihin säästöihin. Mikäli sieltä ei tule uskottavaa suuntaa, niin jäljelle jää ainakin juustohöylä.
Ne mitkä menevät kaupaksi, eivätkä ole lakisääteisten tehtävien kannalta välttämättömiä tai ovat jopa epäkäytännöllisiä. Pakkahuone, Vason torni, Raatihuone, Esko-Holvin kiinteistö Alisellakadulla, Haidus, Santtiorannan leirintäalue. Lisäksi voisi selvittää Seikowin ja Kasvin talon soveltuvuuden nykytoimintoihin, sekä näiden talojen käyttökustannukset. Lisäksi ennen myyntiä pitäisi selvittää kunkin kiinteistön kustannusvaikutus kaupungin käyttötalouteen ja investointitarpeet tulevaisuudessa. Mikäli vuokrat tai mahdolliset muut tulot kattavat kulut ja investointien poistot, niin silloin ei tarvetta myydä.
Iso osa palveluista on lakisääteisiä. Kaikki kulut tulisi tarkastella käyttöasteiden ja yksikkökustannusten suhteessa samankaltaisten kuntien keskiarvoon. Tämän tiedon perusteella kohdistetaan mahdolliset säästöt tai lisäresurssit palveluverkkoon.
Wintterin jälkiviisastelu on turhaa. Nyt kuuluu katsoa tulevaisuuteen. Investoida resurssien mukaan ja ennen kaikkea kohdistaa investoinnit elinvoimaa lisäävästi. Toimintoja joudutaan karsimaan ja käyttötaloudesta hakemaan säästöjä.
Jari Nevavuori
Kyllä, tulevien vuosien taloudelliset haasteen ovat tiedossa. Niihin kannattaa reagoida ajoissa. Näin voidaan tehdä syvällisemmin analysoituja päätöksiä, kuin viimetingan pakon sanelemassa tilanteessa
0,49 prosentin korotus on riittävä. Säästöjä pitää löytää lisää
Tt-menettelyssä etsitään ensisijaisesti parempia toimintatapoja ja organisaatioiden muutostarpeita, erityisesti voimakkaasti muuttuneen kunnan tehtäväkentän vuoksi. Myös vähentäminen voi tulla kyseeseen, mutta se ei ole ensisijainen tavoite. Yksittäinen valtuutettu ei voi tietää tarkasti eri organisaatioiden tilannetta. Muutos- ja sopeutustoimien kohdentaminen tulee tehdä vahvasti henkilöstöä ja heidän ideoitaan kuunnellen ja hyödyntäen.
Myyntilistalla on laitettavissa ainakin Raatihuone, jonka toiminnot voidaan siirtää muualle, yhtä hyvin kaupunkilaisten ja matkailijoiden tavoitettavissa oleviin tiloihin. Kiinteistön korjausvelka on niin monta miljoonaa, että kaupungin ei ole taloudellisesti järkevää lähteä sitä korjaamaan. Talo ei myöskään ole alunperin kaupungin raatihuone, joten historiallisistakaan syistä sen säilyttämistä kaupungin omistuksessa ei voi perustella. Myös Kasvin talon myyntiä voidaan harkita. Tulevina vuosina toiminta todennäköisesti muuttuu ja tiloja sille on löydettävissä muualtakin. Winterin valmistuessa, vapautuu merkittävä määrä tiloja, jotka nyt ovat väistötiloina käytössä. Esko-Holvin kiinteistön omistaminen ei myöskään palvele kaupungin ydintoimintaa. Kukaan ei myöskään vielä tiedä, tuleeko Varha jatkamaan vuokrasopimuksiaan ja missä laajuudessa, nykyisen vuokra-ajan päätyttyä. Myös Mörnen käyttöä voidaan tehostaa. Nyt kun etätyö on lisääntynyt ja tuntuu säilyttävän suosionsa, voidaan sielläkin tiloja tiivistää, jolloin niitä vapautuu, joko vuokrattavaksi, tai sijoituspaikoiksi muualta siirtyville toiminnoille
Tässäkin tulee kerätä kokemukset työntekijöiltä ja johdolta ja niiden perusteella lähteä tekemään päätöksiä suuntaan tai toiseen
Winterin rakentaminen on hyvässä vauhdissa. Nyt on turhaa jossitella, kannattiko se rakentaa. Valtuutettujen ja virkamiesten tehtävänä on nyt viedä se mahdollisimman hyvin maaliin ja valmistumisen jälkeen hyödyntää kaikkia sen tarjoamia mahdollisuuksia.
Perussuomalaiset
Mika Toivonen
Taloustilanteen huomioon ottaen käynnistäminen on välttämätöntä.
Veroprosentin korotuksella on huono maine uusien asukkaiden saamiseksi kaupunkiin.
Täytyy tarkkaan harkita voitaisiinko osa tehtävistä ulkoistaa.
Kaupungin tulee välttää kiinteistöjen hankkimista, koska niistä tulee aina kustannuksia. Teknisen lautakunnan jäsenet tietävät kiinteistöjen kokonaisuudesta enemmän.
Äänestäisin kouluhankkeen puolesta. Monitoimihalli ja uimahalli erikseen myöhempään ajankohtaan.
Yrityksiä ja veronmaksajia olisi hyvä saada lisää kaupunkiin.
Java Valkonen
Kaupungin talouden kuntoon saattaminen tarvitsee merkittäviä manööverejä: johto-organisaatiota on kevennettävä, valmistelijoiden osaamista tulee tarkastella, heidän tekojensa onnistumisia realistisesti pohtien, vastuuta on jaettava suoritustasolle, yhteistyötä naapurikuntien kanssa kasvatettava – esimerkiksi voiko meillä olla yhteinen henkilöstöpäällikkö Laitilan kanssa ja entä voivatko kaupunkien organisaatiot tukea toisiaan tarjoten säästöä ja laatua valmisteluun?
Uudellakaupungilla oli Suomen parhaat kasvuedellytykset ja niistä ei saatu kiinni, päin vastoin kaupungin väkiluku kasvun sijaan romahti – onko meillä keskeiset virat henkilöitetty riittävällä osaamisella? Nyt on rehellisen ja avoimen tarkastelun paikka – kaupungin asukasluku laski alle 15 000, viimeinkin luottamushenkilöiden tulisi vaatia ja valita toimivia ratkaisuja ontuvien selitysten sijaan. Lain mukaan yt-neuvottelut täytyy aloittaa välittömästi, kun talousnäkymät niitä edellyttävät, joten olimme myöhässä ja muistutan, po. neuvottelujen aloittamista esitetyn jo paljon aiemmin ja useasti hallituksen pöydässä.
Turhista kiinteistöistä on yksinkertaisesti päästävä eroon – nykytyylinen omistamisen riemu on kaupunkilaisille äärettömän kallista. Ikävä kyllä mitään kaupungin taloutta pelastavia kultamunia ei taida kiinteistöistämme löytyvän, joten pitkälti ostajan markkinoilla mennään. Tärkeintä on kutistaa korjausvelkaa, jonka seuraava korjauspommi odottanee lahoavassa lankkurannassamme. Jos kasvaneeseen kiinteistömassaongelmaan olisi puututtu jo kaksikymmentä vuotta sitten, olisivat asiat rutkasti paremmalla tolalla. Ehkäpä jo vuosia sitten esittämäni, laajasti markkinoitu, kiinteistöjen ja tonttien myyntitapahtuma, jossa olisi mukana yksityinen tarjonta, lisäisi kiinnostusta kaupunkiamme kohtaan.
Strategiassa tavoitellaan kasvua, niin sen eteen tulisi tehdä myös jotain – kuten olen tuhannet kerrat esimerkein todennut, meillä on siihen mellevät edellytykset! Tuntuu tragikoomiselta, koska mitään konkreettista ei ole tehty Uudenkaupungin kasvun eteen. Meillä on ryteikköä, veneen säilytystä, kauppaa ja päiväkotia siellä, missä muissa kunnissa asuvat suurimmin kaupungin kassaa kartuttavat asukkaat – voisimmeko toimia kuten muualla? Kaupungin viihtyvyyttä on lisättävä ja etenkin sen markkinointi on nostettava edes välttävällä tasolle – ei ketään kaupungin ulkopuolella kiinnosta paikallisten linssiluteiden kuvissa virnuilu ja itseriittoinen esiin tunkeminen – miksei huomioida esim. Gordon Herbertiä? Kumpi on uskottavampaa kaupungin markkinointia: antaa se heidän, käsiin, ketkä kuittaavat Uudestakaupungista ison tilin, mutta eivät edes harkitse tänne muuttoa vai esitellä maailmalle maailmankuuluisa kaveri, jolle on tarjolla haluamansa paikka missä tahansa maailman kolkassa, mutta hän valitsee Uudenkaupungin – odotan edes askeettista järjen käyttöä Uudenkaupungin viestinnässä ja markkinoinnissa.
Winteri syntyi enemmän tai vähemmän yhteisellä päätöksellä ja fakta on sen valmistuminen, joten se on selkeä realiteetti, jolle emme voi mitään. Koska Winteri herättää ja jakaa tunteita vieläkin, olisi varottava sen herättämän vastakkainasettelun kohottamista kaupunkia repiväksi taantumuksen voimaksi, joka tekee Winteristä viimeisen lankun, jolle Uusikaupunki marssitetaan reilun 400-vuotisen historian päätteeksi. Vaikka aikoinaan vastustin mainitun kokoista Winteriä, toivon siitä yhteistyöllä muodostuvan vetovoimatekijä, joka nostaa Uudenkaupungin positiiviseen lentoon!
SDP
Janne Sjölund
Mielestäni oli oikein käynnistää sopeuttamisohjelma, mutta mahdollisiin irtisanomisiin johtavien yt-neuvottelujen aloittamiseen ei ole tässä vaiheessa tuotannollisia ja taloudellisia perusteita.
Kunnan tehtävä on tuottaa ja järjestää palvelut kuntalaisille ja veron korotus on yksi keino muiden joukossa rahoittaa palvelut. Veronkorotuksia ei pidä tehdä harkitsemattomasti mutta niiden pitää olla mukana keinovalikossa.
Meillä tarkastellaan jatkuvasti esim. eläköityneen työntekijän osalta voidaanko tehtävä hoitaa jollakin muulla tavoin, esimerkiksi tehtäväsiirroin. Mahdollisesti irtisanomisiin tai lomautuksiin johtavia neuvotteluja ei nyt tarvita, jatkuvaa toimintojen kehittämistä kyllä.
Viranhaltijoiden tehtävä on tuoda myyntiesitykset päätöksentekoon arvioituaan myynnin vaikutukset toimintaan.
Saatavilla olevan tiedon pohjalta pitää arvioida kuntalaisten palveluntarve ja miten siihen parhaiten vastataan.
Päätökset perustuvat aina tietoon ja näkemykseen ja ovat osin sidottuja aikaansa. Päätökset tehdään kuitenkin vuosikymmeniksi jonka aikana suhdanteet varmasti vaihtelevat. Vaihtoehtona ei ollut Winterin rakentaminen tai rakentamatta jättäminen vaan jotakin olisi pitänyt joka tapauksessa tehdä kouluille ja uimahallille.
Merja Koski
Esitimme, että sopeutusohjelma käynnistetään ensin ja jos sen jälkeen on vielä kirittävää, palataan henkilöstövähennyksiin.
Kun Wintteristä päätettiin, kaikilla oli tiedossa, että selvitäksemme investoinnista taloudellisesti, edessä on yhden prosenttiyksikön veronkorotus. Nyt esillä on puolen prosentin korotus ja oikeiston tavoitteena on nollakorotus. Periaatteessa en ole veronkorotusten kannalla, mutta nyt tilanne on Wintterin myötä ajettu siihen malliin, että edes yhden prosentin korotus tuskin riittää.
Yt-neuvotteluihin henkilöstön vähentämisen osalta suhtaudun nihkeästi. Hyvin vaikea on nähdä, että nykyistä pienemmällä henkilöstömäärällä voidaan lakisääteisiä palveluita tuottaa. Ensin on katsottava, miten palvelualat itse löytävät säästökohteita. Sitten katsottava, miten palvelut tuotetaan eläköitymisten jälkeen tai voidaanko mahdollisesti nopeuttaa joidenkin eläköitymistä. Valmistelijan esittämän 9 henkilön irtisanominen ei ratkaisevasti auta 3 miljoonan euron säästötavoitteisiin.
Myös kiinteistöjen myynnistä koituvat säästöt ovat pisara valtameressä. Täytyisi saada todella hyvä hinta kiinteistöistä, jotta siitä olisi hyötyä säästöjen näkökulmasta. Kiinteistöjen hoitokustannukset tietenkin vähenevät, mutta alaskirjaukset kasvattavat taas menopuolta. Raatihuone on kaupungin kaunein ja historiallisesti yksi arvokkaimmista rakennuksista. Sen myyminen/purkaminen on kauhea ajatus.
Keskittämisessä olemme jo tehneet riittävästi. Wintteriin sijoitettavien toimintojen tilat jäävät tyhjiksi, kiinteistöjen hoitokustannukset eivät niidenkään osalta poistu kokonaan. Palveluverkon tehostamisen/keskittämisen osalta odotan virkamiehiltä harkittuja esityksiä, joihin pääsemme ottamaan kantaa.
En äänestäisi Wintterin puolesta. Esittäisin hankkeen toteuttamista askel kerrallaan ja sen mukaan, mihin kaupungin talous venyy.
On otettava huomioon, että henkilöstöön kohdistuvat irtisanomisuhat heikentävät kaupungin mainetta työnantajana, antavat negatiivista viestiä kuntalaisille ja vievät työmotivaation kaupungin henkilöstöltä.
Lakisääteiset palvelut on tuotettava eli kysyntä ei ole vähentynyt.
Tärkein viesti: Talous on tällä hetkellä ja vielä 2024 hyvällä mallilla. Taseessa on 18 M€ ylijäämää. Eli ei ole tuotannollisia eikä taloudellisia perusteita käynnistää yt:tä eikä hätäillä irtisanomisten kanssa. Kaupunginhallitus on maanantaina siten tehnyt yhteistoimintalain vastaisen päätöksen. Eriävän mielipiteemme jättäminen perustuu tähän seikkaan.
Kari Koski
Tilanteessa, jossa on selvää, että kuntatalous kiristyy kaikkien kuntien osalta, on Uginkin käynnistettävä sopeuttamisohjelma vuosille 2024 – 2026.
Tiukassa tilanteessa on myös veroprosenttia voitava harkita. Se on yksi osa ohjelman mukaista kaupungin tulojen lisäämistä.
Mielestäni tässä vaiheessa ei ole perusteita varsinaisten (7 §) yt-neuvottelujen käynnistämiselle. Asia olisi voitu hoitaa ”normaalissa” neuvottlumenettelyssä, koska yhteistointalain mukaisia tuotannollia ja taloudellisia perusteita 7 pykän soveltamiseen ei ainakaan tässä vaiheessa ole. Ukillahan on mm taseessa lähes 18 miljoonan euron ylijäämä.
Kiinteistöistä on laadittu selvitys, jota minulla ei ole tässä vaiheessa käytettavissä. Kiinteistöjen myynti liittyy mm palveluverkon kehittämiseen ja tulee käsiteltäväksi samassa yhteydessä. Ainakaan minulla ei ole tässä vaiheessa sen tarkempaa tietoa, vaikka erilaisia ”heittoja” on esitetty.
En ollut päättämässä Wintteristä, joten en lähde siitä sen enempää viisastelemaan. Sattuneestä syystä seurasin melko läheltä asian etenemistä. Tuollon vertasin mm kokonaiskustannuksia ja hankkeiden rahoitussuunnitelmia Ukin ja Rauman osalta. Mielestäni Ukin valitsema rahoitustapa on kallimpi verrattuna suoraan kaupungin taseeseen rakentamiseen.
Varmasti kaikki mahdolliset asiat käydään läpi.
Mauri Pietilä
Mielestäni ratkaisu ei ollut oikea. Sopeutusohjelma kyllä voidaan käynnistää, mutta yt-neuvotteluja ei tässä tilanteessa olisi pitänyt aloittaa. Päätös on yt-lain vastainen, koska edellytykset sille ei täyty. Taloustilanne ei ole niin huono, kun ottaa huomioon, että kaupungilla on ylijäämää mittava määrä.
Henkilöstöä voidaan vähentää luonnollisen poistumisen myötä, mutta sittenkin harkiten.
Verokorotuksen nostamiseen 0,49 prosentilla olen valmis, jos siihen on tarvetta. Toisaalta kiinteistöveron nosto maan keskiarvoon sekä ehdotettuun 1,3 prosenttiin toisi kaupungille lisätuloja arviolta 500-700 tuhatta euroa.
Kiinteistöjen myynnistä virkamiesten pitää ensi tehdä selvitys, jonka jälkeen voi päättää onko myytäviä kohteita.
Nykyinen palveluverkko ja -taso on pääosin säilytettävä. Tähänkin tarvitaan virkamiesten ehdotusta muutoksista ja tarkastelusta.
Päätökset Wintteristä on jo tehty, joten sillä nyt mennään.
Talouden tarkka ja tiukka hoitaminen on tärkeää. Mm. ostolaskujen käsittelyä pitää tehostaa (laskut maksettava ajallaan, jotta viivästysseuraamuksia ei synny.
Niina Jokinen
Ei, tase lähes 18 milj. ylijäämäinen. Ei taloudellisia eikä tuotannollisia syitä yt-neuvottelujen aloittamiselle. Talouden sopeutusohjelma kuitenkin aloitettava. Kiinteistömassa tarkistettava ja palveluverkkoa tehostettava.
Mieluummin 0,99 prosentin korotus kuin tiukka säästöohjelma
YT-neuvotteluihin ei ole perusteita. Henkilöstöä nyt paljon eläköitymässä ( n.50 henk. ) ja siinä vaiheessa varmaankin tarkastellaan kyseisten toimien tarkoituksen mukaista täyttämistä ja onko mahdollista esim. yhdistellä joitakin tehtäviä.
Mahdollisesti tyhjäksi jääneet/jäävät kiinteistöt. Palveluja voidaan varmaankin saada järjesteltyä tiiviimmin, jäljellä oleviin tai jäljelle jääviin, kiinteistöihin.
Uskon ,että palveluverkkoa tehostetaan suunnitelmallisesti virkamiesten esityksistä sitä mukaan kuin se on mahdollista. Mutta laki- ja konsulttipalvelujen sekä ICT-palveluiden ostojen vähentäminen voisi olla mahdollista.
Monitoimijatalo Wintterin puolesta. Ennen vaaleja minulta kysyttiin tätä samaa ja jo silloin vastasin etten ole ehdolla, jotta saisin kyseenalaistaa taikka moittia edellisen valtuuston, jo aloitettuja päätöksiä. Monitoimitalon rakentaminen oli välttämätöntä, koska asukkaamme tarvitsevat turvalliset ja tarkoituksenmukaiset ympäristöt opiskella, työskennellä ja harrastaa. Vanhan rakennuskannan korjaaminen ei ollut enää tarkoituksenmukaista eikä taloudellisesti järkevää eikä edes kaikilta osin mahdollista, jotta niissä olisi voinut toimia turvallisesti. Olisin kuitenkin varmaan äänestänyt maltillisempien rakennuspiirustusten puolesta. Vielä mahdollisista veronkorotuksista; ne eivät ole valtuustoryhmäni tavoitteena, mutta kunnan tarkoitushan on järjestää palveluja kuntalaisilleen ja jos tulomme eivät siihen riitä ilman veronkorotuksia, niin silloin mieluummin kannatamme korotuksia, kuin palvelujen lakkauttamisia. Tärkeää olisi parantaa kaupunkimme pitovoimaa. Jo viime vaaleissa vastasin näin vaalikoneiden kysymyksiin.
Jaana Reijonsaari-Korsman
Ei, talouden sopeuttamisohjelma on syytä kyllä käynnistää mutta yt-neuvotteluiden aloittaminen, joissa perusteluina päätöksessä käytettiin, että veroprosentin korotus on lukittu koko suunnitelmakaudeksi enintään 0,49% on yt-lain vastainen. Yt-neuvotteluiden perusteena pitää olla tuotannolliset ja taloudelliset perusteet, eikä poliittinen mielipide veronkorotuksia vastaan. Valtuusto päättää veroprosentista ei hallitus. Veronkorotukset ei ole kenenkään tavoite mutta taloudentasapainottamisen keinovalikoimasta sitä ei voi näin poissulkea. Kunnan tehtävänä on järjestää kuntalaisille palveluja ja jos tarve vaatii, ettei muilla tavoin sopeuttamalla löydetä riittävästi euroja talouden tasapainottamiseen ja palveluiden järjestämiseen niin veroja on voitava korottaa.
Mieluummin 0,99 prosentin korotus kuin tiukka säästöohjelma.
Meillä on taseessa lähes 18milj.€, joten Yt-neuvotteluiden tavoite henkilöstön vähentämisestä ei ole perusteltu tässä vaiheessa.
Henkilöstöä on suunnitelmakauden aikana eläköitymässä noin 50 henkilöä ja eläköitymisien yhteydessä on syytä tarkastella onko kaikkien toimet välttämätöntä täyttää ja onko työnkuvia mahdollista yhdistää tai uudelleen organisoida. Näin on tehty tähänkin asti ja näin tullaan jatkossakin tekemään. Näiden esitysten tekeminen kuuluu viranhaltijoille ei päättäjille.
Myös esitykset myytävistä kiinteistöistä kuuluu viranhaltijoille. He valmistelevat miten palveluita pystyttäisiin tiivistämään ja mistä kiinteistöistä näin ollen voitaisiin luopua. Mielestäni se on väärää politiikkaa, että päättäjät valitsevat mieltymystensä mukaan kiinteistöjä joita heidän mielestä pitäisi myydä ja näin ollen esim. poistavat kyseisten kiinteistöjen korjaus ja ylläpitoon esitetyt investointimäärärahat. Tämän politiikan takia meillä on hurja määrä huonokuntoisia kiinteistöjä ja niiden korjausvelka on kasvanut tämän lyhytnäköisen politiikan takia kohtuuttoman suureksi. Se on väärä tapa säästää, että emme pidä omaisuudestamme huolta. Tämä ei mielestäni ole oikea tapa tasapainottaa taloutta. Hyväkuntoisia kiinteistöjä olisi myös helpompi myydä jos niitä ei enää itse tarvita palveluiden järjestämiseen.
Onneksi valitsimme Wintterin kohdalla elinkaarimallin, joten näin ollen meillä on edes yksi kiinteistö tulevaisuudessa turvassa, jonka kunnostus ja ylläpito rahoista päättäjät eivät voi säästää.
Palveluverkkoselvitys tulee kuulumaan osana taloudensopeuttamisohjelmaa. Ja sen tuloksien pohjalta viranhaltijoiden esityksistä tehdään päätöksiä, että voidaanko joitakin palveluja tehostaa tai keskittää ja joitakin päätöksiä ollaan jo tehty, kuten oppilaaksi otto alueen muutos, jossa Kalannin yläkoululaiset siirtyvät Wintteriin sen valmistuttua.
Äänestäisin monitoimijatalo Wintterin puolesta
FCG:n talousanalyysin mukaan palvelut on tuotettu Uudessakaupungissa verrokkikuntia edullisemmin, niin näin ollen ulkoistamalla ei saavuteta kustannussäästöjä, joten keskustelu mm. ruokapalveluiden ja puhtaanapidon palveluiden ulkoistamisesta pitäisi lopettaa. Ostolaskuista pitäisi tarkastella. esim. konsulttipalveluiden ja lakimiespalveluiden ostot, vuokrat ym. Ostopalveluista säästäminen pitäisi voida tehdä jostakin muusta säästämällä, kuin lasten- ja nuorten palveluista.
Mia Helén
Ei. Talouden sopeuttamisohjelma on hyvä aloittaa, mutta tässä vaiheessa ei ole perustetta yt-neuvotteluille. Ensin tulee ottaa käyttöön muut mahdolliset sopeuttamiskeinot talouden tasapainottamiseksi.
0,49 prosentin korotus on riittävä. Säästöjä pitää löytää lisää
Tässä taloustilanteessa tulisi ensisijaisesti käyttää muita sopeuttamiskeinoja, yt-neuvotteluita ei mielestäni tulisi käynnistää.
Kiinteistöjä voidaan laittaa myyntiin ja niiden käyttöä on hyvä tehostaa, mikäli niissä järjestettävät toiminnot ovat työn järjestämisen sekä palveluiden saatavuuden kannalta järkevästi sijoitettavissa muualle ja samalla pystytään osoittamaan, että se on talouden kannalta järkevä ratkaisu pitkällä tähtäimellä.
Mikäli palvelutarpeessa havaitaan selkeitä muutoksia, on palvelut ja palveluverkosto sopeutettava vastaamaan muuttunutta tarvetta.
Monitoimijatalo Wintterin puolesta.
Menojen vähentämisen lisäksi keskustelua olisi hyvä käydä myös siitä, mistä ja miten lisätuloja olisi saatavissa. Kuntalaisten palvelut on pidettävä mahdollisimman hyvällä tasolla ja jos se vaatii verojen korotusta, niin se on otettava mukaan keinovalikoimaan.
Keskustelua olisi hyvä käydä myös siitä, onko palvelujen ulkoistamisella aidosti mahdollista saada kustannussäästöjä.
Myös hankintoihin tulee kiinnittää entistä tarkempaa huomiota.
Heli-Päivikki Laurén
Ei. Kunnan taseessa yli 18 miljoonaa euroa, Voidaanko yt-neuvotteluja perustella tuotannollisilla-ja taloudellisilla syillä.
Parempi on katsoa eläkkeelle jääneiden toimia/virkoja. Tarkkaa harkintaa niiden uudelleen täyttämisestä. Onko mahdollista jakaa tehtäviä. Tarkastelu myös ylikunnallisesti.
0,49 prosentin korotus on riittävä. Säästöjä pitää löytää lisää
Yleisesti suhtaudun negatiivisesti.
Tarkalla harkinnalla, selvittelyllä ja uudelleen järjestelyllä voidaan löytää vähennystarvetta. Erityisesti virkoja voidaan katsoa ylikunnallisesti. Voisiko yhdistää toisen kunnan kanssa.
Esko-Holvi, Kaupungin varikon tarkastelu
Syntyvyyden lasku edellyttää vääjäämättä palveluverkon tarkastelua niin päiväkoti-kuin koulun puolella.
Ei liian pieniä koululuokkia. Päiväkotien tehostamista (onnistuu helposti kun useampi nyt vuokrattuna)
Koulujen tarkastelua. Hakametsän päiväkotia sekä/tai koulua voisi harkita siirtää Wintteriin (voitaisiin poistaa segregaatiota) Wintterin kohdalla voidaan vielä tarkastella tilaratkaisuja kansalaisopisto/lukio/päiväkoti-sektorilla Tässä kohtaa olisi ehdottoman tärkeää tehdä laskelmia millä voisi saada pysyviä säästöjä. Tällä hetkellä julkinen liikenne ulottuu Salmen alueelle+Hakametsään. Tulevaisuudessa n.15-20 vuoden kuluessa katsottava Saarniston koulu+päiväkoti. Toivottavaa olisi, että alueemme syntyvyys ja väestökato muuttuisi positiiviseen suuntaan. Meidän ei kuitenkaan tule laittaa ”päätä pensaaseen”.
En äänestäisi Wintterin puolesta.
Vahvat realiteetit mm. syntyvyys, poismuutto. Miten edistää kaupunkimme elinvoimaisuutta, elinkeinorakennetta
Syrjäkylien elinvoimaisuus tulevaisuudessa. Miten voidaan vaikuttaa yhteisönä siihen.
Kaupungin runsaat ostopalvelut+lakipalvelut
Kaavoituspolitiikka, julkinen liikenne myös ratahanke.
Markkinointi: Kenen vastuu on kaupungin markkinointi ja julkinen kuva.
Miten saadaan uusia innovatiivisia yrityksiä kaupunkiin
Työpaikkaomavaraisuus: Miten Uusikaupunki erottuisi muista Vakka-Suomen kunnista.
Vasemmistoliitto
Henna Jokinen
Ei, ensin perutaan valtuuston kokous kun ei ole käsiteltäviä asioita, ja sitten kaupunginhallitus alkaa suhmuroida asiaa. Voi olla, ettei Uudenkaupungin valtuusto toimikaan samoin kuin Suomen hallitus. Valtuusto on kuitenkin päättävä elin kunnassa.
Mieluummin 0,99 prosentin korotus kuin tiukka säästöohjelma
En tiedä / keksi yhtään turhaa perustyötä tekevää tai turhaa työtä, jonka voi jättää tekemättä. Joku projekti, jolla ei ole määräaikaa? Vapaaehtoinen talkoovapaa?
Vuokratalomassaa ei kannata myydä.
Kalannin koulun siirto Winteriin?
En äänestäisi Wintterin puolesta
Uskon Uudenkaupungin selviytyvän ilman kurjistamistakin
Valtuustoryhmä Saastamoinen-Hento
Ari Saastamoinen
Kyllä, kaupunki on vaarassa luisua kriisikunnaksi menojen ja tulojen epäsuhteen takia.
Veroprosenttia ei pitäisi korottaa lainkaan.
Palvelutarpeen vähentyminen johtaa henkilöstön vähentämiseen, lapsimäärän väheneminen pienentää tarvittavaa henkilöstöä varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa. Hoiva-alalla tarvitaan vastavasti lisää henkilöstöä, monella lastenhoitajalla on esimerkiksi lähihoitajan peruskoulutus.
Tilankäytön tehostamisen myötä kaikki vapautuvat kiinteistöt tulisi myydä.
Päiväkotiverkko ja kouluverkko sopeutettava tarpeen mukaiseksi. Wintteri on liian kallis vajaakäyttöisenä.
En äänestäisi Wintterin puolesta
Pro Uusikaupunki
Matti Ankelo
– On ennenaikaista lukita kantaansa tulevien talouspäätösten yksityiskohtiin kesken valmistelun, ennen kuin päätösten perusteet ja vaihtoehdot ovat edes kunnolla valtuutettujen tiedossa. Kokonaisuus ratkaisee.
– Kuntatalous tiukkenee erityisesti valtiovallan ratkaisujen seurauksena.
– Kuntien eloonjäämiskamppailussa Ugilla ei ole varaa jäädä uinumaan, mitään positiivista edes yrittämättä. Wintterin hyötyjen, mm. veto- ja pitovoiman näkökulmasta, objektiivinen arviointi on mahdotonta ennen kuin rakennus on edes valmistunut ja käytössä.
Vastine kyselyyn
Suomessa demokratia toimii niin, että kuntalaiset valitsevat neljän vuoden välein kunnille päättäjät. Ja edelleen heidän vastuullaan on toteuttaa kuntalain ja oman kunnan hallintosäännön mukaisesti kuntien toiminnat tietysti kuntalaisten edun mukaisesti. Päätöksiä tekevät virkamiehet, lautakunnat, hallitus ja valtuusto omien päätösvaltuuksien rajoissa. Usein monivaiheisen valmistelun ja selvityksen perusteella. Mutta myös usein kuntalaisille järjestettävissä tilaisuuksissa tai kyselyissä tavoitellaan selvittää asukkaiden näkemyksiä.
Tähän demokraattiseen prosessiin perustuu Suomen itsenäisyyden ajan poikkeuksellinen menestys, josta voimme olla ylpeitä. Myös Uudessakaupungissa.
Nyt tämä Uudenkaupungin Sanomien kysely väistämättä johtaa meitä päättäjiä sitoutumaan mielipiteisiin asioista, joiden käsittely on aivan alkutekijöissään ja tuskin edes alkanut. Samalla muistaen, että kunnat ovat kokonaan uudessa tilanteessa, kun sote ja pelastuspalvelut eivät ole kuntien vastuulla ja siksi toimintamme on suunniteltava kokonaan uudelle pohjalle.
Valitettavasti kysely tuntuu sivustajohtamiselta ja tulee sekoittamaan mielestämme hyvin toimivaa rakentavaa päätöksentekoa. Niin poliittisten ryhmien, oman ryhmän ja virkamiesten välillä. Samalla myös yhteistyö kuntalaisiin kärsii.
Jos viestinnässä on lehdistön, kuntalaisten ja päättäjien välillä ongelmia, niin sitä pitää kehittää. Avoimuus ja yhteinen luottamus on kaikki kaikessa.
Luotamme yhdessä päätettyihin Uudenkaupungin päätösprosesseihin, eikä meillä ole esitettyihin kysymyksiin valmiutta vastata, koska virkamiesvalmistelu on alkutekijöissään.
Puhumattakaan, että pitäisi antaa ”uusi” kannanotto Wintterin rakentamiseen, josta yksimielisesti päätimme edellisessä valtuustossa.
Toivomme kuntalaisilta luottamusta meidän demokraattisen järjestelmän toimivuuteen. Ja aikanaan me valtuutetut tulemme antamaan näihinkin Uudenkaupungin Sanomien kysymyksiin vastaukset.
Mauri Kontu (kesk.), Lasse Virtanen (kok.), Veli-Matti Virtanen (kesk.), Matti Ankelo (Pro Uki), Laura Kontu (kok.)