Oppisopimuksella opiskelu sopii lähes kaikille – Matias Vilmunen pyörsi päätöksensä ja palasi opiskelemaan

0
Matias Vilmunen sulki kuvainnollisesti Novidan oven, vaikka opetus oppisopimuskoulutuksessa tapahtui työpaikan lisäksi pitkälti verkossa.

– Ainakin puoliääneen sanoin, että en ikinä lähde enää kouluun, Matias Vilmunen muistelee valmistumistaan vajaan kymmenen vuoden takaa.

Toisin kuitenkin kävi ja Vilmunen valmistui tuotannon esimiestyön erikoisammattitutkintoon oppisopimuksella marraskuussa 2022.

Novidan oppisopimustoimiston koulutustarkastaja Anne Tuominen pitää 28-vuotias Vilmusta hyvänä esimerkkinä siitä, miten suunnitelmat voivat muuttua ja oppisopimuskoulutus sopii kaikille.

– Monella on ajatuksena usein, että se koskee 15-vuotiasta nuorta, mutta ihan hyvin voi vielä kuusikymppinenkin opiskella. Varsinkin kun työiät pitenevät, Tuominen muistuttaa.

Vilmunen aloitti Novidassa sähköpuolen opinnot syksyllä 2011 ja valmistui keväällä 2014. Hän olisi voinut jatkaa automaatiopuolen opintoja seuraava syksynä, mutta työelämä voitti.

– Olin Yaralla kesätöissä vuonna 2013 ja hain sinne kesäksi 2014 ja pääsin. Pohdin, että jäänkö töihin vai lähdenkö opiskelemaan.

Töihin jääminen kannatti, sillä huhtikuussa 2016 Vilmusen pesti vakinaistettiin.

– Se tuntui ihan oudolta niin nuorena, hän muistelee.

Viitisen vuotta myöhemmin Yaralla aukeni mahdollisuus esimiehen tehtäviin.

– Puntaroin sitä, kun olin työpaikan nuorin, että voinko lähteä mukaan hakuun ja onko minusta siihen, kun ei ole koulutusta.

Vilmunen sai kuitenkin työkavereiltaan kannustusta hakea.

– Vikana päivänä hain ennen puolta yötä, hän naurahtaa.

Tuli ilmi, että Yaralta on moni muukin edennyt samaa väylää pitkin esimiestehtäviin.

Vilmunen teki samaa työtä, jota oli tottunut tekemään muutenkin ja siihen pakolliset kouluhommat päälle. Motivaatiota löytyi, sillä Vilmunen valmistui vain reilussa vuodessa.

Anne Tuominen kertoo, että aiemmin oppisopimuskoulutus on kestänyt pari vuotta ja yleensäkin siihen menee noin 1,5 vuotta.

– On harvinaista, että valmistuu noin nopeasti, Tuominen sanoo.

Koulutukseen sisältyivät normaalisti syys- ja hiihtolomat. Muutenkin opiskelu sujui Vilmuselta rattoisasti, kun sai suorittaa pakolliset kurssit etänä.

– Se oli erittäin mukavaa. Pystyi olemaan kotona rauhassa, minulla oli keskittymisen kanssa ongelmia jo Novidan aikana.

Opiskelua oli aina tiistaisin alkuvaiheissa ja lopussa hieman harvemmin.

– Fysiikkaa ja matematiikkaa joka tiistai.

Matemaattiset aineet sujuivat jo peruskoulussa, mutta muuten Vilmusella oli pieniä epäilyksiä ennen koulutuksen aloittamista.

– Mitä jos tulee äidinkieltä tai kieliä ylipäätään. Sanaakaan ruotsia en osaa.

Vilmunen nautti ryhmätöistä, joissa tapasi Varsinais-Suomen alueelta erilaisia ja eri ikäisiä ihmisiä. Varsinaisen opetuksen lisäksi hän oppi kokeneemmilta opiskelijoilta monenlaista.

Novidassa laadittiin vuonna 2022 441 oppisopimusta. Luvussa ovat mukana sekä lyhyet että pitkät oppisopimukset.

– Vuonna 2023 tähän mennessä on laadittu 366 oppisopimusta, Tuominen kertoo.

Nuoret opiskelijat saattavat olla välillä oppisopimuksella työpaikalla ja taas palata takaisin säännölliseen opetukseen.

Sopimus vaatii aina kolme osapuolta, opiskelijan, opinahjon ja työpaikan, mutta myös työttömille työnhakijoille on mahdollisuus löytää työpaikka suorittaa oppisopimuskoulutus. Työnantajan kannattaa hakea Te-toimistosta työttömän työllistämiseksi oppisopimuskoulutuksella Te-toimiston myöntämää palkkatukea.

Tuomisen mukaan opiskelu oppisopimuksella sopii monenlaisille ihmisille.

– Se on alan vaihtajien tai urakehityksen kanssa sopiva. Maksetaan kuitenkin työehtosopimuksen mukaista palkkaa, Tuominen muistuttaa.

Vilmunen sanookin, että olisi ollut mahdotonta opiskella ilman palkkaa.

– Raha oli mikä ratkaisi. Ei ole harmittanut, urakehitys on ollut mukavaa.

Sitä hän ei tiedä, missä on seitsemän vuoden päästä, kuten työhaastatteluissa usein kysytään.

– Viisi vuotta sitten en olisi uskonut, että olen tässä.

Vilmusella oli aikoinaan mahdollisuus päästä oman alan töihin, mutta hän päätti valita Yaran.

– Sähköala kiinnosti, mutta ajauduin toisille raiteille, Vilmunen sanoo.

Myöhemmin hän on ajatellut, että olisi voinut käydä lukion, mutta silloin hän halusi ehdottomasti opiskelemaan sähköalaa, vaikka myöhemmin suuntautui muualle.

– Sähköhommia en ole päivääkään tehnyt.

Tuominen on kehottanut Vilmusta harkitsemaan vielä insinöörinkin opintoja.

– En ihan heti halua opiskella lisää. Haluan nyt ottaa rauhallisesti, Vilmunen naurahtaa.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän