– Ne ovat ajankohtaisia asioita. Yleisiä opastuksia on tehty jo pitkään, mutta turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä tulee nykyään paljon, OP Lounaisrannikon markkinoinnista ja viestinnästä vastaava Hanna Hiitelä kertoo.
OP Lounaisrannikko järjesti halukkaille digiopastusta Sakunkulmassa.
– Nämä ovat kysyttyjä tilaisuuksia, mutta järjestämme myös henkilökohtaista opastusta, johon voi varata meiltä ajan, Hiitelä sanoo.
Asiakasneuvoja Noora Nummi muistuttaa, että omia verkkopankin tai pankkikortin tunnuksia ei saa ikinä luovuttaa muille, vaikka kyselijä vakuuttaisi olevansa luotettava.
– Pankki ei niitä kysy, Nummi sanoo.
– Eikä poliisi, Hiitelä jatkaa.
Yleensä kiire ja painostus ovat merkkejä epämääräisestä toiminnasta. Tai toisaalta lupaillaan suuria summia maksua vastaan.
– Yritetään voittaa luottamus tai rakkaus. Jos se on liian hyvää ollakseen totta, se todennäköisesti on, Nummi muistuttaa vanhasta viisaudesta.
Huijaukset voivat näyttää hyvin aidoilta ja tulla sähköpostin ohella tekstiviestinä tai WhattsApp-viestinä esimerkiksi Postin nimissä, mutta usein epämääräinen linkki paljastaa huijauksen. Sen sijaan kielestä ei enää voi päätellä mitään.
– Ennen oli kirjoitusvirheitä, mutta nyt ne ovat hyvin aidon näköisiä, Nummi sanoo.
Seuraamalla oman tilin tapahtumia ja luottokorttiveloituksia näkee, jos tilillä on tapahtunut outoja liikkeitä.
OP on ottanut käyttöön maksullisen tiliviestin, joka kertoo tilitapahtumista nopeasti, eikä tarvitse odottaa kerran kuussa tulevaa tiliotetta.
– Tulee aina viesti, kun tulee rahaa tai lähtee maksu, asiakkuusneuvoja Susanna Salminen kuvailee.
Jos on jo joutunut huijarin uhriksi, pitää ensin lopettaa yhteydenpito huijariin ja ottaa yhteyttä pankkiin ja tehdä rikosilmoitus poliisille. Tarvittaessa voi kääntyä vielä rikosuhripäivystyksen puoleen.
– Mitään ei kannata hävetä, vaan ottaa rohkeasti yhteyttä, Nummi patistaa.
Jo nettipankkiin siirtymisessä voi tapahtua vahinko, jos aidolta näyttävä linkki johtaakin huijareiden sivuille.
– Suositellaan menemään suoraan pankin osoitteella verkkopankkiin. Esimerkiksi Google voi ohjata väärille sivuille, Salminen neuvoo.
Älypuhelin ei ole välttämätön verkkopankkia käyttäessä. Moni käyttää pankin omaa sovellusta tunnistautumiseen, mutta edelleen on myös käytössä avainlukulistoja.
– Tunnukset vaativat konttorikäyntiä, kertoo Nummi.
Nummi toteaa, että mobiilipankin käyttö on turvallista, eikä sitä tarvitse pelätä. Mobiiliversion käyttö on myös yleensä yksinkertaisempaa kuin tietokoneen selaimella asiointi.
– Voi ottaa sormenjälki- tai kasvotunnistautumisen käyttöön. Silloin ei tarvitse erikseen näppäillä aina koodia. Ne toimivat eri lailla eri laitteissa, Nummi tietää.
Maksaessa puolestaan opastetaan käyttämään viivakoodin lukua, kun jo pelkkä viitenumero voi olla todella pitkä.
Seija Suominen kuunteli mielenkiinnolla opastusta. Hän myöntää, etteivät nettipankkiasiat ole niin tuttuja, mutta hän käyttää tietokonetta laskuja maksaessaan.
– Lapsilta saan apua, Suominen sanoo.
Raili Nummenalusta saa apua tuttaviltaan. Hän ei yleensä käytä nettiä, mutta halusi tulla kuuntelemaan ajankohtaista aihetta.
– Täytyy olla tarkkana, Nummenalusta tietää.
OP Lounaisrannikko järjestää lähiaikoina vastaavia tilaisuuksia pankin konttoreissa Lokalahdella 24.10. ja Taivassalossa 26.10.
