Uudenkaupungin Vanhat talot ry:n ja Vakka-Suomen kansalaisopiston yhteistapahtumassa oli aiheena puun poltto, tulisijojen kunto ja muuraus. Tulisijamuurari Timo Nylander luennoi ja keskusteli yleisön kanssa erilaisten tulisijojen korjauksista, huolloista ja käytöstä.
– Meillä on kerran kuukaudessa vanhojen talojen omistajille ja vanhan talon omistuksesta haaveileville rakenteiden kunnostuksesta valistustilaisuus, kertoo Vanhat talot -yhdistyksen rahastonhoitaja ja tuottaja Taina Nikula .
Loimaalainen tulisijamuurari Timo Nylander on kokenut perinteisten muurausmenetelmien käyttäjä. Hänen kolmetuntisella luennollaan sai ”vanhan polven” tietoa, kun perehdyttiin tulisijojen rakenteisiin ja rakentamisiin, mutta myös tulipesien huoltoon ja käyttöön.
– Kaakeliuunit tulivat Ruotsiin ja Suomeen 1700-luvulla. Valtiovalta antoi suunnittelijoiden tehtäväksi kehittää mahdollisimman tehokas uuni, ja vastavirtauuneilla saatiin savukaasut kiertämään koko uunin ympäri, selostaa Nylander näyttäen kuvia toinen toistaan upeimmista kaakeliuuneista.
Perinnemestariksikin tituleerattu Timo Nylander näytti varaavien uunien sisärakenteista lukuisia kuvia, joissa näkyy vastavirtamuurien hormirakenne.
– Tiili varaa lämpöä hitaasti, ja siksi savun tulisi kiertää mahdollisimman pitkän matkan mahdollisimman kapeissa kanavissa. Kova veto tuhlaa palamisen tuottamaa lämpöä, jos se pääsee nopeasti ulos, sanoo Nylander.
Luennolla keskusteltiin myös tulisijojen käyttöön ja turvallisuuteen liittyvistä asioista.
– Puun palaessa syntyy aluksi häkää, mutta se muuttuu nopeasti hiilidioksidiksi, kun pesään tulee tarpeeksi happea, selittää Nylander.
Perinnemestari sanoi tulipesien ja kanavien nuohoamisen olevan tärkeää paloturvallisuuden takia, koska noki saattaa syttyä palamaan.
– Kaikki nuohoojat eivät aina viitsi puhdistaa varaavien uunien poskia, koska pystykanaviin on hankala saada nokiluukun kautta harjaa, sanoo Nylander ja näyttää kuvaa vaijerivartisesta nuohousvälineestä.
Tulisijat kiinnostivat ihmisiä monelta paikkakunnalta. Valistustilaisuuteen kansalaisopiston Uudenkaupungin toimipisteeseen saapui reilut kaksikymmentä henkeä.
– Olen utelias. Suunnitelmissani on saada vanha uuni toimimaan paremmin, nyt pellit ovat jumissa. Puuhella ja leivinuuni ovat meillä koko ajan käytössä, sanoo Antti Karppi .
Yleisöstä ainoastaan neljäsosa oli paikkakuntalaisia, mikä hämmästyttää sikäli, että Uudessakaupungissa on aikanaan ollut kaakelitehdas, ja Uudessakaupungissa on Euroopan suurin puutaloalue.
– Olen kuulemassa ohjeita uunin oikeasta käytöstä ja puiden poltosta. Ja saamassa neuvoja vastaisen varalle, jos tulee korjattavaa, sanoo Erkki Vihlman , jolla on varaavat uunit sekä Uudenkaupungin kodissa että kesäpaikassa Laitilassa.
Perinteisestä muurarin työstä ovat enenevässä määrin kiinnostuneita naiset.
– Olen muuttamassa Uuteenkaupunkiin vanhan kotipaikkani naapuriin. Hirsikehikko on jo valmiina, ja aion tehdä taloni muuraustyöt itse, sanoo euralainen Heli Lehti , joka tahtoo päästä Nylanderin oppipojaksi.
Tulisijamuurari Timo Nylanderin matkassa Loimaalta saapui luennolle hänen muurarioppilaansa Suvi-Päivi Prusi . Hän kertoo seuraavansa Nylanderin työskentelyä ja haluavansa oppia tekemään varaavia kaakeliuuneja ja peltiuuneja.
– Äitini kotona Loimaalla pidetään 27.–29.10. kurssi niin, että leivinuunia puretaan ja rakennetaan uudestaan, haluaa Suvi-Päivi Prusi tiedottaa perinnerakentamisesta kiinnostuneille.
Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiö rahoittaa osaltaan kaupungin vanhan puutalokeskustan säilyttämiseksi tehtävää työtä. Uudenkaupungin Vanhat talot -yhdistys toteuttaa työtä muun muassa niin, että korjausneuvontaan on palkattu ammattilainen.
Korjausrakentamisneuvoja Elsi Lehto auttaa vanhojen talojen asukkaita niin pienissä kuin suurissa pulmissa.
– Palvelu on täysin maksuton ihan kaikille Uudenkaupungin vanhojen talojen asukkaille, lupaa Elsi Lehto.
Uudenkaupungin Vanhat talot yhdistys järjestää tiistaina 24.10. korjausavustushakemusneuvontaa, ja torstaina 23.11. on vuorossa kaakelinpaikkauskurssi.
