Kyselyssä sai antaa arvosanoja eri asioille siten, että 1 oli huonoin ja 5 paras. Vastaajat saivat arvioida Uudenkaupungin rakennusvalvonnan asiakaspalvelua ja vastausten perusteella asiakaspalvelun laatu oli parantunut edelliseen kyselyyn verrattuna. Muutamassa kysymyksessä tulos oli sama kuin edellisellä kerralla. Keskiarvolla laskettuna Uudenkaupungin rakennusvalvonta sai arvosanakseen nelosen.
Kyselyssä oli mahdollista antaa myös kirjallisia kehittämisehdotuksia. Niitä annettiin 92, joista noin puolet liittyivät positiivisiin palautteisiin. Kritiikkiä tuli eniten rakentamisen luvitukseen liittyvästä byrokratiasta, rakennustarkastajien saavutettavuudesta, lupakäsittelyn hitaudesta sekä Lupapiste-palvelun käytettävyydestä. Myös rakentamiseen liittyvä ohjaus ja ohjeet koettiin osin puutteellisiksi.
Kaupungin rakennustarkastaja Mika Pihlajaniemi totesi tämän viikon ympäristö- ja lupalautakunnan esittelytekstissä, että rakentamiseen liittyvään byrokratiaan rakennusvalvonta ei pysty juurikaan vaikuttamaan, koska toiminta perustuu lakiin ja säädöksiin.
Pienten hankkeiden osalta byrokratia helpottuu, kun uusi rakentamislaki astuu voimaan 2025, mutta suuremmissa hankkeissa byrokratian määrä lisääntyy.
– Tarkastajien saavutettavuutta on vaikeaa parantaa, koska lähes päivittäin on tilanteita, jolloin ketään tarkastajista ei saa kiinni puhelimitse, johtuen pienestä organisaatiosta. Henkilökohtaisia tapaamisia on yritetty mainostaa ja niitä varten on nettisivustolle tehty sähköinen varauskalenteri, josta voi varata tapaamisajan sekä katselmusajan, Pihlajaniemi totesi.
Kaupungissa rakennuslupahakemusten käsittelyajat ovat keskimäärin alle kuukauden. Rakennusvalvonnan ensi vuoden kehittämiskohde liittyy rakennusjärjestyksen, rakennusvalvontataksan ja ohjeiden laatimiseen, jotta ne ovat vuoden 2025 rakentamislain mukaisia.