Reaganilainen talousajattelu ei toimi Suomessa

0

Tapio Lipsasen Uudenkaupungin Sanomissa kahteen otteeseen (26.9. ja 3.10.) puolustamat rikkaiden verohelpotukset ovat reaganilaista talousajattelua puhtaimmillaan. Suomi ei ole USA, eivätkä Reaganin saavuttamat tulokset olleet kaikilta osin muutoinkaan mitenkään mairittelevia: Budjetin alijäämä kasvoi 79 miljardista 221 miljardiin eli kolminkertaiseksi, samalla kun valtion velka kaksinkertaistui.

Reagan leikkasi aikoinaan köyhien tukiohjelmasta ja valtionhallinnosta, mutta päinvastoin kuin Suomen nykyhallitus, hän jätti kuitenkin terveydenhuollon ja sosiaaliturvan rauhaan. Lisäksi USA:ssa pyörii vuosittain satojen miljardien arvoinen hyväntekeväisyys, joka osaltaan tasaa tuloeroja.

Toisin kuin Suomi, USA kykenee tuottamaan itse lähes kaikki tarvitsemansa kulutushyödykkeet. Silloin voi ajatella, että rikkaiden saamat verohelpotukset valuvat ajan myötä hyödyntämään laajempaa kansanosaa. Tosin tästäkään ei taida olla mitään todellista näyttöä.

Suomessa valmistetaan lähinnä investointituotteita. Likimain kaikki peruskulutuksen päälle ostettavat tavarat kuten autot, veneet, kodinkoneet, viihde-elektroniikka, jne. ovat tuontitavaraa. Tavallinen palkansaaja kuluttaa merkittävän osan tuloistaan lähiympäristössään ostamalla ruokaa, lääkkeitä, lähipalveluja ja muita välttämättömyyshyödykkeitä.

Hyvätuloisten saamat verohelpotukset valuvat paljon todennäköisemmin ulos maasta hyödyntämättä juuri mitenkään kotimaamme taloutta, sillä määräänsä enempää ei kukaan kykene syömään, käymään parturissa tai edes istumaan lähipubissa.

Yksikään niistä kymmenestä taloustieteilijästä, joita Hesari haastatteli ennen vaaleja (HS 13.11.22) keinoista tasapainottaa maan taloutta ei ehdottanut hyvätuloisten veroalea. Ei myöskään bensapopulismia. Kaikkien ekonomistien suositus oli hieman eri painotuksin yhdistelmä sopeutustoimia ja tarkkaan harkittuja veronkiristyksiä.

Huomionarvoista on, että Ruotsilla ja Tanskalla, joiden taloudella menee kohtuullisen mukavasti on Suomea korkeampi kokonaisveroaste. Talouspoliittisen arviointineuvoston suositus oli, että tarvitaan laaja parlamentaarinen yhteisymmärrys keinoista, joilla julkista taloutta tasapainotetaan. Orpon hallitus ei edes yritä hakea sopeutustoimilleen tasapainoa saati oikeudenmukaisuutta.

Mistään rakenteellisesta uudistuksesta ei hyvätuloisten veroalessa ole kysymys vaan tietoisesta tulonsiirrosta köyhiltä varakkaille. On tietenkin aivan puhdas sattuma, että suurimmat verohelpotukset kohdistuivat juuri Orpon ja Purran ansaitsemaan tuloluokkaan.

Yrjö Romppainen

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän