Vaikka syksy on jo ottanut niittykukkien hehkuvista väreistä vahvan niskaotteen, avautuu kallionkielekkeeltä hurmaava peltomaisema. On helppo kuvitella, miten valloittavalta maisema kesän sävyissä ja sen hehkuvassa valossa näyttää.
Vieressä on iso teltta, jota Anita Urhonen-Kiveinen vuokraa majoittumiseen. Nyt kausi on ohi, ja teltta odottaa siirtoa talvivarastoon.
Laitilalaisen Urhonen-Kiveisen pyörittämä toiminta on nimeltään glampingiä, joka tulee englanninkielisistä sanoista glamorous ja camping. Suomeksi voidaan puhua tyylikkäästä telttailusta tai retkeilystä. Glampingissä teltta ei ole puitteiltaan aivan perinteinen teltta, vaan astetta ylellisempi. Teltassa on tyypillisesti sängyt, sieltä voi löytyä myös muita huonekaluja ja esimerkiksi tulisija.
Glamping Kiveinen toimiiAnitan ja hänen miehensä Lauri Kiveisen tilalla. Anita oli jo aiemmin perustanut toiminimen, Kotitila Kiveisen, jonka puitteissa hän muun muassa kerää ja jalostaa villiyrttejä sekä tarjoaa villiyrttihoitoja tai -kursseja. Muutama vuosi sitten pariskunta alkoi pyöritellä ideaa majoitustoiminnan aloittamisesta. Päänvaivaa aiheutti kuitenkin majoitusmuoto.
– Koska lähdimme majoitustoimintaan ihan nollasta, niin emme halunneet esimerkiksi tehdä alkuun liian isoja taloudellisia satsauksia. Se olisi tuonut painetta tiettyjen tavoitteiden saavuttamiseen. Kun sitten tutustuimme glampingiin, se alkoi tuntua meille parhaalta vaihtoehdolta, Anita Urhonen-Kiveinen kertoo taustoista.
Teltta saatiin käyttöön kesällä 2022.
Kiveisen tilalla on loistavat puitteet luonnonläheiseen majoitustoimintaan, ja glampingin yksi valtti onkin se, miten elämyksellisen luontokokemuksen se voi tarjota.
– Luonto on niin lähellä, kun ollaan teltassa. Silti teltassa on jopa ripaus luksusta, hän kuvailee.
”Luonto on todella lähellä, kun ollaan teltassa. Silti teltassa on jopa ripaus luksusta.”
Kiveisen tila on Anitan Lauri-puolison sukutila. Heistä kumpikin työskentelee tilan ulkopuolella. Anita on päivätyönsä ohella sivutoiminen yrittäjä.
– Vaikka minä kyllä mieluummin käytän sivutoimisen yrittäjän sijasta itsestäni nimitystä puuhastelija, hän naurahtaa.
Haaveena hänellä on, että joskus tulevaisuudessa kotitila olisi leivän pöytään tuova työpaikka. Toistaiseksi majoitus- ja yritystoimintaa pyöritetään ja kehitetään pienin askelin ja myös kiireisen lapsiperhearjen ehdoilla.
– Mielessä on monenlaisia suunnitelmia, joita haluaisi päästä toteuttamaan, mutta pitää hyväksyä, että tässä elämänvaiheessa aikaa on käytössä melko rajallisesti. Nyt tätä yritystoimintaa hoidetaan niin sanotusti lasten ehdoilla, 5-vuotiaan Einon ja 13-kuukautisen Usvan äiti sanoo.
”Teltta on sijoitettu paikkaan, josta voi ihailla niin auringonlaskua kuin lähipellolla vierailevia peurojakin.”
Yöpyjiä Kiveisten tilalla on ollut läheltä ja kaukaa. Majoittujille on tarjolla runsas aamupala lähialueen tuottajien tuotteista sekä saunomismahdollisuus perinteisessä puusaunassa, joka on monille mieluisa elämys.
– Lisäksi biokäymälä löytyy läheltä telttaa ja saunan yhteydessä on yöpyjille jääkaappi ja mahdollisuus esimerkiksi ladata puhelimiin virtaa.
Kahden kesän kokemuksella majoitustoimintaan on suunnitteilla myös muutoksia.
– Jatkossa majoittujille tullaan tarjoamaan mahdollisuutta myös iltapalaan. Samoin suunnittelen, että voisimme tarjota erilaisia yrttihoitoja ja -kylpyjä sekä mahdollisesti ohjattuja luontoretkiä, suunnittelee Anita Urhonen-Kiveinen, joka on koulutettu luontoyhteysohjaaja ja suorittanut myös yrttihoitajan opintoja.
Lisäksi suunnitteilla on esimerkiksi grillipaikka, jossa voisi viettää iltaa elävän tulen hehkusta nauttien ja grillaillen.
– Ja parhaillaan pohdimme myös toisen teltan hankkimista. Se voisi olla nykyistä telttaamme isompikin ja sellainen, jossa on kamiina.
”Hiljaisuutta en uskalla markkinoida, sillä ei luontokaan kesäöinä aivan hiljainen ole.”
Glamping viehättää erityisesti niitä, jotka nauttivat luonnon tarjoamista elämyksistä, mutta haluavat kuitenkin majoittumiseen mukavuutta ja jopa hemmottelua. Teltta on sijoitettu paikkaan, josta voi ihailla niin auringonlaskua kuin lähipellolla vierailevia peurojakin.
– Hiljaisuutta en uskalla markkinoida, sillä ei luontokaan kesäöinä aivan hiljainen ole, ja etenkin alkukesän öinä linnut laulavat kiihkeinä konserttejaan. Ja kyllä maaseudun äänimaailmaan kuuluu toisinaan myös esimerkiksi jostakin kantautuvaa moottorisahan laulua, kuvailee Anita Urhonen-Kiveinen naurahtaen.
Solina Saarikoski
