Aluevaltuutettujen vastauksista näkyi, miten vaikeita ratkaisut ovat. 79 prosenttia vastaajista vähentäisi vuokra- ja ostotyövoiman käyttöä. Kannatusta sai myös vuokrakiinteistöistä luopuminen. Palveluverkon supistamisen kannalla oli vain 20 prosenttia. Yhtä iso joukko, 20 prosenttia, kyselyyn vastanneista ilmoitti, ettei suostu säästöihin. Heidän mielestään valtion on osoitettava lisää rahaa palveluiden järjestämiseen.
Jos säästökohteina ovat vuokra- ja ostotyövoima, sijaisuuksiin ja sairaspoissaolojen paikkaamiseen ei saada työntekijöitä. Vuokrakiinteistöistä luopuminenkaan ei onnistu hetkessä, sillä Varhan vuokrasopimukset kuntien kanssa jatkuvat vähintään vuoden 2025 loppuun.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen toteaakin, että aluevaltuutettujen vastausten perusteella Varhassa ei lähivuosina tarvittavia jättisäästöjä saataisi aikaan (TS 17.10.). Ostopalveluista ja kiinteistöistä säästöjä saadaan vasta pitkällä aikavälillä.
Hän huomauttaa myös, että palveluverkon raju leikkaus vaarantaisi ihmisten hoitoon pääsyä, mikä lisäisi myöhemmin kustannuksia. Tutkija onkin samalla kannalla kuin ne aluevaltuutetut, jotka vaativat valtion taholta apua tilanteeseen. Hänestä pitäisi tarkastella, onko hyvinvointialueiden rahoituksen taso alkuvaiheessa riittävällä tasolla.
Suomessa käytetään terveydenhuoltoon vähemmän rahaa kuin muissa pohjoismaissa. Vuonna 2020 Suomessa kului terveyspalveluihin 9,6 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tanskassa osuus oli OECD:n mukaan 10,5, Norjassa 11,4 ja Ruotsissa 11,5 prosenttia. Lääkäriliitto on vaatinut terveydenhuollon rahoituksen nostamista pohjoismaiselle tasolle.
Teija Uitto