– Päätös oli meille helpotus, koska uhkana oli koko toiminnan loppuminen, mutta tämän hetken tilanteeseen ratkaisu on ihan hyvä, Uudenkaupungin kalasatamassa toimivan Selkämeren Jään toimitusjohtaja Henri Lomppi kuvailee.
Selkämeren Jää toimii pääasiassa Uudessakaupungissa, mutta yrityksellä on toimintaa myös Porin Reposaaressa. Tehokkaimpina päivinä yritys käsittelee toimipisteissään tuoretta kalaa 250 000 kiloa. Yritys jalostaa Uudenkaupungin kalasatamassa myös silakkafilettä. Vakuumiperkuulinjastolla Uudessakaupungissa perataan yli miljoona kiloa silakkaa vuodessa.
– Olemme sopeuttaneet toimintaa jo, koska aavistelimme kiintiön pienentämistä. Ajoimme Porin toimipisteen toiminnan aika pieneen ja keskitimme toimintaa Uuteenkaupunkiin. Yrityksellä on 25 henkeä töissä laivahenkilökunta mukaan lukien, Lomppi lisää.
Lomppi kertoo, että sopeuttamistoimien avulla yritys voi tehdä Uudessakaupungissa normaalin kalastus- ja jalostuskauden ensi vuonna.
Lisäksi EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto vaati, että Suomi ja Ruotsi sitoutuivat sulkemaan troolikalastuksen Selkämeren aluevesillä noin kuukaudeksi ensi vuoden touko–kesäkuussa. Toimenpiteellä pyritään rauhoittamaan silakoiden kutuvaellusaikaa ja luomaan edellytyksiä silakoiden suurelle vuosiluokalle.
– Jokainen yrittäjä kalastaa kalansa siten kuin haluaa ja jokaisella toimijalla on oma kiintiönsä. Jos kiintiö on iso ja siirtää esimerkiksi kahden laivan kalastuksen yhteen alukseen, niin tämä päätös voi vaikuttaa siihen, mutta ei se meidän Uudenkaupungin kalasataman toiminnan kannalta ole iso asia, Lomppi sanoo.
Lomppi toivoo, että kuukauden kalastusrajoitus olisi kuitenkin kertaluonteinen, koska se vaikuttaa niin suuresti osaan toimijoista.
– Mutta nyt nähdään, onko päätöksellä vaikutusta. Yleensä nämä rajoitukset jäävät vähän pysyvämmiksi, Lomppi lisää.
Suomessa neuvottelutulosta on kiitelty ja esimerkiksi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) oli tyytyväinen EU:n päätökseen.
– Nyt hyväksytty ratkaisu on parhaan tieteellisen neuvon sekä EU:n yhteisen kalastuspolitiikan ja Suomen tavoitteiden mukainen. Olen erityisen tyytyväinen siihen, että neuvosto päätti jatkaa silakan kohdennettua kalastusta tieteellisen neuvon mukaisesti. Tällä kokonaisratkaisulla on suuri merkitys koko elinkeinokalataloudelle ja suomalaiselle ruokakulttuurille yleisesti, ministeri Sari Essayah sanoi.
Kiitosta ministeriölle ja sidosryhmille antaa myös Lomppi.
– He tekivät todella hyvää työtä, että saivat silakan kalastuskiellon käännettyä. Harvoin komission ajamia tiukkoja päätöksiä saadaan muutettua, mutta nyt pystyttiin tieteellä todistamaan asia toisin, Lomppi lisää.
Kalaset ennakoi ensi syksyn muutokset kevään tuotannossaan
Uusikaupunkilainen Kalaset Oy toiminut jo vuodesta 1988 ja muutaman viime vuoden ajan yritys on jalostanut myös silakkaa. Yrityksellä on kaksi tuotantolinjaa, joilla on mahdollista valmistaa myös nahattomia silakkafileitä teollisuuden raaka-aineeksi ja suurkeittiöiden tuotteiksi.
Silakkaa käsittelee 16 työntekijää kahdessa vuorossa ja kuutena päivänä viikossa. Kokonaisuudessaan Kalaset työllistää 50 henkeä.
– Ei EU:n päätös vaikuta juurikaan toimintaamme, koska emme ole enää jalostaneet silakkaa toukokuun lopusta eteenpäin. Vedet lämpenevät silloin ja silakan laatu heikkenee. Syksyn kalastuskiintiöiden vähentäminen ja syksyn kalastusajankohdan muuttaminen vaikuttaa jonkin verran, mutta osaamme ennakoida sen kevään tuotannossamme, Kalaset Oy:n Esa Lahtinen kertoo.
Lahtinen muistuttaa, että maailmanpoliittisen tilanteen ollessa epävakaa, on tärkeää huomioida myös huoltovarmuuden turvaaminen.
– Kalastus on siinä mielessä elintärkeää ja kalanjalostus on tärkeä linkki tässä ketjussa. Itämeren tilan parantaminen on ehdottomasti myös kaikkien yhteinen etu, hän lisää.
Pohjanlahdella silakkakannan kehitys on viime vuosina ollut laskeva. Luonnonvarakeskukselta on syksyn aikana kuitenkin saatu rohkaisevia tietoja kannan tilasta ja silakoiden kohenevasta kuntokertoimesta. Lahtisen kokemuksen mukaan silakka on muuttunut kookkaammaksi kuin aiemmin, joten kalakanta on alkanut vähitellen elpyä.
– Markkinat ja silakan kulutus sen loppuen lopuksi ratkaisevat, minkä verran silakkaa jatkossa tarvitaan, mutta Kalasetissä on raaka-aineen saannissa ja tuotannossa täydet valmiudet silakan käsittelyyn. Uskon vakaasti, että kotimaisten silakkatuotteiden käyttö kasvaa, Lahtinen toteaa.