Siitepölykausi alkoi viime keväänä helmikuussa, kun Suomeen kulkeutui etelämpää Euroopasta pähkinäpensaan ja lepän siitepölyä ennen paikallisen kukinnan alkua. Viime vuoden heikon kukinnan jälkeen koivun siitepölymäärät olivat tänä vuonna keskimääräistä runsaammat.
Loppukesällä ja alkusyksystä Suomeen taas kulkeutui poikkeuksellisen usein tuoksukin siitepölyä. Tuoksukki on pujolle sukua oleva, vahvasti allergeenista siitepölyä tuottava ruohovartiskasvi. Sen siitepölyä on Suomessa tyypillisesti havaittu pienissä määrin ja muutamana yksittäisenä päivänä elo-syyskuussa.
Tänä vuonna tuoksukin siitepölyä kulkeutui Suomeen ensimmäisen kerran elokuun toisella viikolla ja elokuun lopusta lähtien lähes joka viikko, lokakuun puolelle saakka.
– Muutama vuosi sitten pähkinäpensas aloitti Lounais-Suomessa kukintansa jo tammikuussa. Kun tuoksukin siitepölyä kantautuu lähes joka vuosi vielä lokakuussa, siitepölykausi kestää pahimmillaan tammikuusta lokakuuhun. Ilmastonmuutoksen on jo todettu aikaistaneen monen lajin kukintaa ja tuoksukin leviäminen pohjoisemmaksi Euroopassa jatkuu, toteaa Turun yliopiston dosentti, aerobiologi Annika Saarto .
Tuoksukkia esiintyy erityisesti Kaakkois-Euroopassa sekä tietyillä Ranskan ja Italian seuduilla. Pohjoisimmat kasvustot on havaittu Baltiasta ja Etelä-Ruotsista.
Turun yliopisto on tehnyt ulkoilman siitepöly- ja itiöseurantaa vuodesta 1974 lähtien ja tiedottanut allergeenisen siitepölyn esiintymisestä vuodesta 1976 lähtien. Tämän vuoden viimeinen siitepölyennuste julkaistiin perjantaina.