Laskusuuntaan kääntyneet käyrät kertovat globaalin talouden kehityksestä, joka on viime vuosina kohdannut useita kriisejä. Markkinoita ovat moukaroineet korona, Venäjän hyökkäyssota, laukalle lähtenyt inflaatio eli kuluttajahintojen nousu ja keskuspankkien ohjauskorkojen nostot.
– Suomi polkee paikallaan. Haasteita on erityisesti teollisuuden puolella koko euroalueella, Antti Saari sanoo.
Laskevat käppyrät tarkoittavat yksityistalouksille ja yrityksille myös helpotusta. Osuuspankkiryhmässä odotetaan inflaation sekä korkojen nousun tasaantuvan. Näistä viimeinen huojentaa erityisesti asuntovelallisia.
– Korot tulevat aikanaan laskemaan, mutta ei kannata uskoa, että ne tulevat nopeasti alaspäin, Saari sanoo.
Vaikka varsinkin suomalaisten osakkeiden kehitys on ollut viime aikoina heikkoa, näkee Saari nykyisen markkinatilanteen sijoittajille pelin paikkana.
– Osakkeet ovat historiallisesti kehittyneet nousujohteisesti, kun koron nostot ovat päättyneet.
Hän kuvaa nykyistä taloustilannetta aaltoilevaksi taantumaksi, jossa eri toimialat kärsivät eri aikoihin.
– Kannattaa poimia niitä, jotka kolhuja ovat jo saaneet. Ensi vuonna nousevat ne, jotka nyt ovat laskeneet.
Se tarkoittaa sitä, että nyt voi tehdä hyviä kauppoja esimerkiksi energia-, kulutustavara-, metalli- ja metsäteollisuusaloilla.
Saari näkee Helsingin pörssin julkisuudessa liiankin parjatuksi. Sen alamäessä ovat korostuneet metsä- ja metalliteollisuuden haasteet, kun esimerkiksi Nesteen, Fortumin ja Nokian osakkeiden hinnat ovat laskeneet.
– Uskaltaisin luvata, että kun teollisuudesta saadaan hyviä merkkejä, niin Helsingin pörssikin nousee.
Hän arvelee, että yleisössä on eniten juuri Helsingin pörssiin sijoittaneita. Antti Saari muistuttaa tarkastelemaan tilannetta pidemmällä ajalla.
– Helsingin pörssi on tuottanut 200 prosenttia kymmenessä vuodessa.
Yksityistalouksien kulutus on talouden tukiranka. Valoa taloustilanteeseen tuo vahva työllisyystilanne Suomessa.
Laitilan kaupungintalolla järjestetyssä sijoitusillassa tarjottiin myös konkreettisia vinkkejä Osuuspankin kiinnostavina pitämistä yhtiöistä ja pörssinoteeratuista rahastoista. Niihin voi halutessaan tutustua verkossa OP:n Pörssitutka -sijoitusanalyysista, joka julkistettiin syyskuussa.
Iida Kauppi
Pankit takovat huipputuloksia
– Pankit tekevät ihan sikamaisia tuloksia tänä vuonna, kertoi sijoitusillassa OP Lounaisrannikon toimitusjohtaja Sami Peura .
OP-ryhmän ensimmäisen vuosituloksen tulos on viime vuoteen verrattuna kaksinkertainen. Sami Peura kertoo, että syy hyvään tulokseen on yksinkertainen: viitekorkojen yhtäkkinen nousu. Asuntovelallisia ja yrityksiä kurittavat korot ovat sataneet pankkien laariin. Yleisin asuntolainakorko eli 12 kuukauden euribor on noussut yli neljään prosenttiin.
Sami Peura kuitenkin vakuuttaa, että tuotot käytetään omistaja-asiakkaiden hyväksi.
– Tämä on nyt ainutlaatuinen tapahtuma. Ensi vuonna tulos on huonompi.
Hän luettelee jo Osuuspankin omistajilleen tarjoamia etuja. Niistä yksi on marraskuussa alkavan talletuskoron maksu omistaja-asiakkaiden käyttötileille.
– 0,25 prosenttia kuulostaa pieneltä, mutta käyttäjätileillä on hirvittävät määrät rahaa.
Yleisöstä kysyttiin, että mitä mieltä Peura on hallituksen kaavailemasta OP-bonusten verotuksesta. Sami Peuran mukaan verottaminen on mainittu hallitusohjelmassa yhdellä lauseella, eikä muutoksia tule ainakaan nopeasti, sillä bonusten verotus vaatii lainsäädäntöön muutoksia.
– Sitten pitäisi verottaa myös S-ryhmän ja Finnairin bonuksia, Peura pohtii.
OP Lounaisrannikon toimitusjohtaja on kuitenkin sitä mieltä, että jos bonukset tulevat verotettavaksi, keksii Osuuspankki omistaja-asiakkailleen muita etuja kuten alennukset.
– Siinä tapauksessa verokertymä on valtiolle pienempi, hän sanoo.
Korkosijoitukset ovat alkaneet kiinnostaa
Salkunhoitaja Lauri Laaksonen pohti esityksessään, että ovatko korkosijoitukset taas mielenkiintoinen kohde myös yksityishenkilöille. Korkosijoittaminen on yksinkertaisimmillaan pankkitalletus, jolle pankki maksaa korkoa. Korkosijoittamisella tarkoitetaan siis sitä, että sijoittajalle maksetaan korkoa korvaukseksi lainatusta pääomasta.
Korkosijoittaminen ei ole ollut pitkään aikaan tuottoisaa nollakorkojen takia, mutta korkojen noustua kiinnostus korkosijoittamiseen on herännyt.
Laitilan kaupungintalolla kuultiinkin yleisöpuheenvuoro, jonka mukaan moni kuulija ei ymmärrä korkosijoittamisesta mitään. Laaksosen mukaan korkosijoittaja sijoittaa yleensä joukkolainoihin.
– Sijoittaminen ei ole riskitöntä, mutta tuotto-odotukset ovat positiivisia, Laaksonen sanoo.
Tuotto-odotuksia laskee korkea inflaatio. Osuuspankki kuitenkin ennakoi inflaation laskevan tulevina vuosina reilun kahden prosentin paikkeille.
Lauri Laaksonen pohti sijoitusillassa sitä, mikä tulee olemaan korkojen uusi normaali taso. Jos se on esimerkiksi kolme prosenttia, niin nykyisenkaltaisessa inflaatiotilanteessa varallisuus laskee.
– Useimmat ekonomistit eivät arvioi korkotasoa noin korkealle.
Kun koroista saa inflaatiota korkeampaa tuottoa, on korkosijoittaminen Laaksosen mukaan varteenotettava vaihtoehto. Sen hyvinä puolina pidetään vakautta ja osakkeita matalampaa riskitasoa.
Iida Kauppi