Esitys herätti huolta, mutta myös arvostelua, sillä komissio otti esityksessään huomattavasti tiukemman linjan kuin kansainvälisen merentutkimusneuvoston tutkijat.
Tällä viikolla asiaan saatiin sittenkin tolkullinen ratkaisu. EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto päätti pienentää silakkakiintiötä Pohjanlahdella 31 prosenttia ja Itämeren pääaltaan ja Suomenlahden kalastuskiintiötä 43 prosenttia. Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) piti ratkaisua hyvänä, koska se perustui tieteelliseen tietoon ja oli sekä EU:n yhteisen kalastuspolitiikan että Suomen tavoitteiden mukainen.
Päätöstä ovat kiitelleet myös kala-alan ammattilaiset. Selkämeren Jään toimitusjohtaja Henri Lomppi totesi, että päätös oli helpotus (US 26.10.). Yritys on jo varautunut silakkakiintiön pienentymiseen keskittämällä toimintaansa Uuteenkaupunkiin. Lomppi myös arvioi, että silakkakiintiön pienentäminen ei suuresti vaikuta Uudenkaupungin kalasataman toimintaan.
Ratkaisulla on suuri merkitys elinkeinokalataloudelle, mutta myös suomalaiselle ruokakulttuurille.
Silakkakeskustelun aikana Helsingissä ja Turussa on pidetty silakkamarkkinat ja väkeä on ollut paljon liikkeellä. Euroopan komission esitys saattoi vaikuttaa niinkin, että me suomalaiset havahduimme arvostamaan silakkaa.
Suomessa on kalastettu silakkaa noin 24 miljoonaa kiloa vuodessa, mutta siitä vain noin neljä miljoonaa kiloa on syöty kotimaassa. Valtaosa saaliista on päätynyt vientiin Itä-Eurooppaan – siellä silakka on arvostettua, kun taas Suomessa on siirrytty rasvaiseen lohikalaan. Suomen Kalakauppiasliiton mukaan esimerkiksi vuonna 2021 Suomessa syötiin noin 23 miljoonaa kiloa Norjasta tuotua lohta.
Teija Uitto