Susien määrä Uudenkaupungin lähettyvillä on lisääntynyt, joten kaupungissa on harkitaan nyt ensimmäistä kertaa koululaisille susikyytejä eli kuljetuksia, jotta lapsen ja suden mahdolliselta kohtaamiselta vältytään.
Uudenkaupungin opetustoimenjohtaja Arja Kitola toteaa, että valtakunnallisen petoeläinpolitiikan vuoksi maaseudulla asuville aiheutetaan tilanne, jossa lapset joutuvat koulumatkoilla mahdolliseen petoeläinvaaraan.
– Valtion pitäisi korvata tällaiset kyydit, mutta ongelmaksi koituu myös paikallisen kuljetuskaluston puute. Pelkkä raha ei ratkaise tätä ongelmaa, Kitola lisää.
Kalannin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Osmo Luotonen sanoo, että heinäkuun alun ja lokakuun ensimmäisen viikon välisenä aikana Uudestakaupungista on 158 susihavaintoa, joista suden pihakäyntejä on 64. Lisäksi on todennäköisesti havaintoja, joista ei ole ilmoitettu riistanhoitoyhdistykselle.
– Susia on havaittu eniten kaupungista Pyhärantaan päin aina Lyökintien risteykseen asti. Kalannintien pohjoispuolella on tietojemme mukaan viisi eri sutta, joista yksi on susipari, yksi on pari, joka ei ole koko ajan yhdessä ja sitten on yksi yksinäinen susi, Luotonen kertoo.
Kaupunkiin myönnettiin loppukesästä samalle sudelle kaksi eri sudenlopetuslupaa, mutta häiritsevästi käyttäytyvää sutta ei saatu kiinni. Yksinäinen susi aiheuttaa yhä ongelmia Sannaisten ja Elkkyisten alueella, mutta todennäköisesti liikkuu myös Vohdensaaren, Santtion ja Hiun suunnalla.
– Lisäksi Kalannintien eteläpuolella hieman Vehmaalle päin on havaintoja ainakin neljästä sudesta, Luotonen laskee.
Opetustoimi pyysi riistanhoitoyhdistykseltä lausuntoa susikyytien tarpeesta. Riistanhoitoyhdistyksen hallitus totesi, että jos vanhemmat kokevat susitilanteen pelottavaksi, niin he suosittelevat kyydityksen aloittamista.
Kitola pyysi koulujen rehtoreilta selvitystä, minkä verran koulukuljetuksia tulisi lisää, jos susikyytejä alettaisiin toteuttaa susilausunnon perusteella.
– Rehtoreiden näkemysten mukaan koulukuljetukset todennäköisesti kaksinkertaistuisivat. Hyvin monet huoltajat ovat huolissaan, kun sudet pyörivät nurkissa, jos kuljetamme pelon perusteella, nousee koulukuljetettavien määrä valtavan suureksi, Kitola lisää.
Samalla hän huomauttaa, että opetus- ja kasvatuslautakunnan viime viikolla tehdyssä päätöksessä todetaan, että pelkkä kuljetussuositus ei riitä, vaan alueella on oltava esimerkiksi häiriintynyt ja poikkeavasti käyttäytyvä susi.
– Normaalisti käyttäytyvä susi ei ole asiantuntijoiden mukaan ongelma. Opetushenkilöstö ei kuitenkaan ole oikea taho arvioimaan, milloin suden käytös on normaalia ja milloin ei. Tämän arviointi on turvallisuusviranomaisten tehtävä, Kitola huomauttaa.
Jos susi käyttäytyy uhkaavasti, on siitä soitettava hätänumeroon, mutta muuten susihavainnot voi ilmoittaa riistanhoitoyhdistykselle.
– Mitä enemmän häiritsevästi käyttäytyvistä susista on ilmoituksia, sen kovempi paine on karkotus- ja lopetuslupien saamiseen, Luotonen lisää.
Esimerkiksi Laitilassa ja Nousiaisissa on järjestetty koululaisille jo pidempään susikyytejä. Pyhämaassa puolestaan jaettiin kolmisen vuotta sitten lapsille hälyttimiä, joilla häiritsevän suden saattoi karkottaa.
– Jos susi lähestyy, niin kannattaa huitoa ja pitää mahdollisimman kovaa meteliä, mutta karkuun ei saa juosta, ettei susi ala jahdata, Luotonen riistanhoitoyhdistyksestä huomauttaa.
Tähän mennessä yhden kouluikäisen lapsen huoltaja on ollut Kitolaan yhteydessä susien aiheuttamista huolista. Kitola huomauttaa, että jos yhden huoltajan lapsi saa koulukuljetuksen susipelon vuoksi, pitäisi yhdenvertaisuuden vuoksi kuljettaa kaikki muutkin, joita susiasia pelottaa.
– Rahaa ei ole varattu tätä varten yhtään ylimääräistä, vaan meidän pitäisi hakea lisämäärärahaa kymmeniätuhansia euroja. Tosin alueella ei ole olemassa kuljetuskalustoa, joka tällaisen oppilasmäärän kuljettaisi, joten meidän pitäisi maksaa huoltajille kuljetuskorvauksia, Kitola huomauttaa.
– On myös vaara, että susitilannetta käytettäisiin hyödyksi ja kyytejä haettaisiin myös niiltä alueilta, joilla ei ole susiongelmaa, Luotonen lisää.
Kaupungissa ei ole kuitenkaan lähivuosikymmeniltä yhtään todennettua tapausta, jossa susi olisi hyökännyt ihmisten päälle.
– On ollut tilanteita, joissa susi on tullut aika lähellekin, mutta täällä on niille niin paljon peuroja ja kauriita, etteivät sudet nälän takia ihmisten perässä kulje, Luotonen huomauttaa.
Kitola toteaa, että petoeläinten pelko on ymmärrettävä, mutta käytännössä kaupunki ei voi vastata pelkoon koulukuljetuksilla.
– Jos kuljetuspäätöksiä aletaan tehdä tunteiden perusteella, niin on selvä, että pelon ja myös kuljetusten määrä on suuri. Jos huoltaja pelkää sutta, lienee luonnollista, että myös lapsi pelkää, Kitola lisää.
Luotonen toteaa, ettei susiasiaan ole helppoa ratkaisua.
– Valtakunnan päättäjät ovat todenneet, että susia on oltava, niin heidän olisi myös kyettävä päättämään, että valtio maksaa niistä koituvat kulut. Nyt, kun valtiolla ei ole rahaa, niin pitäisi miettiä, kuinka paljon susia pitäisi olla, Luotonen huomauttaa.
Fakta
Mistä on kyse?
Viime viikolla kokoontunut opetus- ja kasvatuslautakunta käsitteli esi- ja perusopetuksen koulukuljetusoppaan päivittämistä.
Ensimmäistä kertaa siihen lisättiin osio, jossa todettiin, että petoeläinvaaran vuoksi huoltajan on mahdollista anoa huollettavalleen koulukuljetusta tai siihen liittyviä, nykyistä kuljetusreittiä koskevia muutoksia.
Hakemukseen on liitettävä paikallisen riistanhoitoyhdistyksen lausunto, josta ilmenee vaaratilanteen vakavuus ja koulukuljetuksen välttämättömyys.
Suositus koulukuljetukseen ei riitä kuljetuksen myöntämisperusteeksi, vaan jokainen pyyntö käsitellään tapauskohtaisesti.
Petoeläinhavaintoihin perustuvia maksuttomia koulukuljetuksia voidaan myöntää kaupungissa marras–helmikuun väliselle ajalle.
Koulukuljetus voidaan myöntää aamukuljetukseen.
Jos kuljetuskalustoa ei ole riittävästi saatavilla tai kuljetuksen järjestäminen on erityisen hankalaa, on mahdollista maksaa huoltajalle oppilaan kuljettamisesta saattokorvaus.