Medividan Uudenkaupungin vastaanottokeskus on toiminut nyt runsaan vuoden. Sinä aikana Suomeen saapuneille ukrainalaisille ja muista maista tulleille turvapaikanhakijoille palveluita tarjoava yksikkö on muuttanut kaupungin keskustasta Kasarminlahdentielle Mörnen lähelle, mutta toiminta on myös kasvanut.
– Maahanmuuttovirasto Migrin kanssa on sovittu 200 vastaanottokeskuspaikasta, mutta tämän lisäksi meillä on kuntamallin majoittujia, joille kaupunki tarjoaa asunnon sekä yksityismajoittujia, jotka huolehtivat asumisestaan itse, Medividan Uudenkaupungin vastaanottokeskuksen johtaja Anne Tyrväinen kertoo.
Medividan Uudenkaupungin yksikkö vastaa koko Vakka-Suomen alueen vastaanottokeskuspalveluista. Migri päättää, mihin vastaanottokeskukseen ukrainalaiset ohjataan. Kyseessä on asuntopohjainen haja-asutusmalli, jossa palvelut tarjotaan yhdestä toimipisteestä, mutta asiakkaat asuvat ympäri kaupunkia.
Tällä hetkellä esimerkiksi Uudenkaupungin yksikön kokonaisasiakasmäärä on noin 1 100 henkeä, joista suurin osa on ukrainalaisia, mutta asiakkaana on myös muista maista Suomeen tulleita.
– Uudenkaupungin ja Kalannin alueella on tällä hetkellä noin 300 ukrainalaista, mutta esimerkiksi Laitilassa heitä on meidän asiakkainamme noin 700. Laitilassa on paljon myös ukrainalaisia, jotka ovat kausitöissä tai tulleet Suomeen jo ennen Ukrainan sotaa, eivätkä he ole meidän asiakkaitamme, Tyrväinen lisää.
Tällä hetkellä Uudenkaupungin vastaanottokeskuksessa on 12 työntekijää. Määrä on kaksinkertaistunut vuodessa ja Tyrväisen mukaan rekrytointihaasteita on ollut ainoastaan sosiaalityöntekijän löytämisessä.
– Sama ongelma tuntuu olevan valtakunnallisesti. Tarjoamme maahanmuuttajille sosiaali- ja terveyspalveluita sekä ohjausta ja neuvontaa. Tarvittaessa ohjaamme asiakkaita kädestä pitäen ja täytämme heidän kanssa vaikkapa lomakkeita tai etsimme tarvittavia tietoja, Tyrväinen toteaa.
Ukrainalaisia saapuu Suomeen ja Migrin ohjaamana Uuteenkaupunkiin yhä tasaisena virtana, mutta ei niin suuria määriä kuin vuosi sitten.
– Monet tänne saapuvista ovat sukua jo täällä oleville ukrainalaisille. Tänne saapuvat eivät ole mitenkään tasapäistettävissä olevaa väkeä, vaan heidän jaksamisen taso vaihtelee paljon ja se on kytköksissä suoraan siihen, miltä alueelta he saapuvat ja minkälaisia kokemuksia heillä on. Osa puhuu kokemuksistaan enemmän ja osa vähemmän, Tyrväinen lisää.
Tyrväisen mukaan Ukrainalaiset on otettu Suomessa ja Uudessakaupungissa hyvin vastaan. Monet kokevat, että heidän on helppo asettua pieneen kaupunkiin.
– Ukrainalaiset löytävät omat verkostonsa täältä, mutta tutustuvat myös paikallisiin. Yhteistyö Medividan, kaupungin sekä muiden julkisten palveluiden tarjoajien ja järjestösektoreiden kanssa on sujunut myös hyvin.
Kaupungissa on tällä hetkellä paljon vapaita asuntoja ja se palvelee vastaanottokeskuksen tarpeita hyvin. Tällä hetkellä vastaanottokeskus on vuokralla noin 70 asunnossa eri puolilla. Kysyttyjä ovat erityisesti kaksiot.
– Olemme saaneet hyvin vuokra-asuntoja ja esimerkiksi Valmet Automotiven lähellä olevat moduuliasunnot ovat vapautuneet ukrainalaisten käytöstä. Meillä on mahdollisuus tarvittaessa nopeastikin kasvattaa vastaanottokeskuksen kapasiteettia. Maahanmuuttovirasto tekee päätökset paikkamääristä, mutta vastaamme tarpeeseen mielellämme, Tyrväinen summaa.
Suurin osa kaupunkiin saapuneista ukrainalaisista on tilapäisen suojelun asiakkaita ja osa tulijoista on turvapaikanhakijoita.
– Osa Uuteenkaupunkiin ohjatuista on lähtenyt takaisin Ukrainaan ja heistä osa on palannut uudestaan tänne. Moni ukrainalaisista haluaisi jäädä tänne asumaan vakituisesti, mutta osa odottaa yhä, että sota loppuisi ja paluu kotimaahan mahdollistuisi.
Osa ukrainalaisista on siis hakenut myös kotikuntaoikeutta. Tarkka lukumäärä koko Vakka-Suomen alueella on tällä hetkellä 240 ja heistä Uudessakaupungissa on 60–80.
– Kerromme heille kotikuntaoikeiden hakemismahdollisuudesta, mutta alkuun ukrainalaiset suhtautuvat siihen vähän epäillen ja kysymyksiä tähän liittyen on paljon. Moni pohtii esimerkiksi sitä, että estääkö kotikuntamerkintä heidän paluun kotimaahansa myöhemmin, mutta eihän se sitä tarkoita, Tyrväinen sanoo.
Suuri osa Uuteenkaupunkiin asettuneista ukrainalaisista on tällä hetkellä töissä tai opiskelemassa esimerkiksi Novidassa. Tyrväisen mukaan moni teki myös kausitöitä keväästä kesän yli.
– Mutta osa on saanut vakinaisen työsuhteen. He ovat halukkaita tekemään töitä ja tutustumaan paikallisiin, Tyrväinen lisää.
Ukrainasta Suomeen tulevista harva osaa englantia, joten heidän pääkielensä ovat ukraina ja venäjä. Uudenkaupungin vastaanottokeskuksen työntekijöistä kolme osaa myös venäjää tai ukrainaa, joten se on helpottanut keskuksen arkea.
– Me muut käytämme puhelimen tulkkisovellusta ja -palveluita apunamme, jotta kohtaamistilanteet sujuvat.
Vastaanottokeskus on saanut toimintansa aikana runsaasti lahjoituksia paikallisilta. Talvea vasten tarvetta olisi vauvojen paksummille vaatteille, tumpuille ja villasukille.
– Myös äitiyspakkauksen mukana tulleille makuupusseille ja toppahaalareille olisi kysyntää. Tällä hetkellä näitä kaipailisi kymmenkunta vauvaa, Tyrväinen laskee.
Fakta
Turvapaikanhakija: Hän on ulkomaalainen, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta.
Pakolainen: Hän on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka.
Tilapäinen suojelu: Tilapäinen suojelu otettiin Euroopan unionissa käyttöön, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Euroopan unionin neuvosto on päättänyt jatkaa tilapäistä suojelua maaliskuulle 2025 asti. Suomesta voi hakea oleskelulupaa tilapäisen suojelun perusteella. Tilapäisen suojelun alla oleva voi saada vastaanottokeskuksen palveluita.
Kotikuntaoikeus: Sitä voi hakea, kun on asunut Suomessa vuoden ja on saanut tilapäistä suojelua.
Lähde: Maahanmuuttovirasto Migri