”Vaikea nähdä ratkaisua” – Venäjän hyökkäys muutti Itämerenkin asemaa

0
Itämeren turvatarkastus -kirjan kirjoittaneet Marjo Näkki (vas.) ja Kaja Kunnas kertoivat kirjastaan ja sen aihepiiristä työväentalolla.

Työväentalolla puhuttiin viime viikon perjantaina Itämeren muuttuneesta turvallisuustilanteesta. Jaana Vasaman vieraana olivat Kaja Kunnas ja Marjo Näkki , jotka ovat julkaisseet juuri kirjan nimeltä Itämeren turvatarkastus , kirjan alaotsikko on Kun sodan uhka palasi . Venäjän hyökkäyksen laineet lyövät Itämerenkin rannoilla.

Vasama työskentelee osittain Virossa ja hän totesikin huomanneensa, miten Viroon laskeutui pelko vuonna 2014, kun Venäjä miehitti Krimin ja Itä-Ukrainan. Ero Suomen ilmapiiriin oli selvä, Virossa puhuttiin tilanteesta joka päivä kahvipöytäkeskusteluissakin.

– Virossa tapahtui silloin sama, mikä Suomessa vuonna 2022. Virossa ajatus oli jo 2014, että Venäjä pitää pysäyttää ja panna kova kovaa vastaan. Suomessa ajatus oli, että neuvotellaan. Virossa sitä pidettiin menona Venäjän ansaan, totesi Kaja Kunnas.

Marjo Näkki puolestaan sanoi, että vuonna 2014 Venäjän sisälläkin ”jäätiin lähtötelineisiin”. Silloin ei ollut vielä voimassa nykyisiä lakeja ja tiukkaa sensuuria, mutta maan oppositio ei ollut hereillä ja lähtenyt vaatimaan voimallisemmin muutosta.

Yhdeksi keskustelun teemaksi Vasama nosti kielikysymyksen. Baltian maissa on isot venäjää puhuvat vähemmistöt ja hän kysyi kirjan tekijöiltä, voiko kieli olla turvallisuusriski.

– Kieli ei, kielitaidottomuus kyllä. Virossa ja Latviassa on päätetty, että kaikkien koulujen opetuskieleksi vaihdetaan maan kieli eikä venäjä. Venäjää toki edelleen opetetaan omana oppiaineenaan eikä sitä kielletä äidinkielenä.

Päätökset ovat maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisia. Yhtenä tavoitteena on, että maan sisälle ei synny omassa maailmassaan eläviä kuplia. Sekä Näkki että Kunnas muistuttivat, että venäjää äidinkielenään puhuvat eivät ole yksi ryhmä suhteessa Venäjään, vaan heidän joukostaan löytyy sekä Venäjän politiikan vastustajia että ymmärtäjiä.

Sama pätee muissa maissa asuviin venäläisiin vähemmistöihin. Esimerkiksi Saksassa asuu paljon venäläisiä ja Suomessakin on iso venäläisvähemmistö. Näkin mukaan nämä ryhmät ovat alkaneet kiinnostaa Kremliä vasta muutama vuosi sitten.

– Paljon pitää kuitenkin tapahtua, jotta nämä vähemmistöt alkaisivat aktivoitua. Propaganda tekee ihmiset välinpitämättömiksi ja silloin he eivät usko mihinkään. Mutta yksi provokaattori voi muuttaa tilanteen.

Putinin aikana on Venäjä on aktivoitunut tulkitsemalla historiaa omista lähtökohdistaan ja siten hakenut hyväksyntää hyökkäykselleen. Koko yhteiskunta on muuttunut parin vuosikymmenen aikana militarisoituneemmaksi.

– Esimerkiksi voiton päivästä on tehty suuri tapahtuma. Jos ei tunne ja ymmärrä historiaa, niin sitä voidaan käyttää mielipiteiden manipulointiin, Kunnas sanoi.

– Venäjä ei ole koskaan tehnyt kunnolla tiliään toisen maailmansodan tai Stalinin vainojen suhteen. Ukraina on vielä vanhempaa myytin uudelleenherätystä, sen mukaan Venäjä, Valko-Venäjä ja Ukraina ovat samaa maata ja tällä oikeutetaan nykypolitiikkaan, Näkki totesi.

Euroopan maat ovat tukeneet Ukrainaa, mutta nyt tukeen on alkanut ilmaantua enemmän säröjä. Unkarin lisäksi myös mm. Puolasta ja Slovakiasta on alkanut kuulua toisenlaisia äänenpainoja.

– Kyseessä on osaksi turnausväsymys. Puola on ollut yksi aktiivisimmista Ukrainan tukijoista ja se on siinä ohessa saanut uudistettua asekalustoaan. Puolalla ja Ukrainalla on kuitenkin yhteisiä intressejä ja yhdessä ne ovat 80 miljoonan asukkaan alue. Puola tulee pysymään Ukrainan tukijana, koska se hyötyy siitä, Kunnas uskoo.

Keskustelussa sivuttiin myös kyberturvallisuutta, median valeuutisointia, talouden vaikutusta tilanteeseen ja Itämeren saarten turvallisuutta.

Kirjan kirjoittajat suhtautuvat nykytilanteeseen kokonaisuutena varsin pessimistisesti, eivätkä näe helppoja ratkaisuja. Molemmat arvelevat, että sodan loppuminen vaatii vähintään vallanvaihtoa Venäjällä, mutta sekään ei ole välttämättä kriisin loppu.

– Vallanvaihdon tulisi tapahtua verettömästi ja sen tulisi saada kansan tuki taakseen. Aikanaan tapahtuva liennytys voisi tapahtua ympäristöasioiden tai kulttuurin kautta, Näkki arvioi.

– Vallanvaihdon jälkeen suhteet lähtisivät palautumaan ehkä talouden kautta, mutta minun on hyvin vaikea tällä hetkellä nähdä miten tilanne lähtee positiivisesti ratkeamaan, Kunnas sanoi.

Kaja Kunnas toimii tällä hetkellä Helsingin Sanomien toimittajana, Marjo Näkki on ollut YLE:llä ja STT:llä Venäjän ja Baltian kirjeenvaihtajana, tällä hetkellä hän juontaa radiossa mm. pääministerin haastattelutuntia.

Jussi Arola

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän