– Yksilöimättä eri tuotteita, olen erityisen ylpeä siitä, miten täällä tuotetaan korkeaa osaamista vaativia tuotteita ja palveluja ja että niillä pärjätään myös globaaleilla markkinoilla, Uudenkaupungin elinkeinojohtaja Jarkko Heinonen kehuu.
Laitilan elinvoimapäällikkö Juha-Matti Päivölä kertoo olevansa ylpeä Laitilan laajasta ja monipuolisesta yrityskentästä.
– Meillä on alkutuotantoa, teollisuutta ja palveluita, unohtamatta kuluttajille suunnattuja tuotteita, joista Laitila tunnetaan laajemmin.
Laitilassa tuotetaan kaikille kuluttajille tuttuja tuotteita, joita menee myös vientiin. Näitä ovat esimerkiksi varhaisvihannekset, munatuotteet, virvoitusjuomat ja oluet. Laitilassa syntyy myös erikoistuotteita:
– Laminoidut tuulilasit kaupalliseen ja teolliseen käyttöön, kestopuutuotteet, erikoispakoputket ja äänenvaimennustekniikka, muovin ruiskuvalutuotteet, Päivölä luettelee esimerkkeinä.
Uudessakaupungissa tehdään autoja, mistä kaupunki tunnetaan, mutta myös akkuja, akkujärjestelmiä ja muita kulkuvälineitä. Heinonen muistuttaa, miten esimerkiksi Uudenkaupungin Työveneellä rakennetaan erikoisaluksia.
Vakka-Suomessa on myös palveluja, joita joka kolkassa Suomea ei ole.
– Oma satama on yksi selkeä ero verrattuna suurimpaan osaan muista talousalueista. Teollisuustuotteiden matkaketjussa Suomesta maailmalle kallein väli voi usein olla juuri tehtaalta suomalaiseen satamaan. Meillä tämä hoituu helposti, Heinonen vertaa.
Uudessakaupungissa on myös kalasatama, joka on myös Suomen suurin silakkasatama.
– Toivottavasti vain järki voittaa silakan kalastuksen sääntelyssä, hän toteaa.
Vakka-Suomessa yrittäjyys on vahvaa. Seutukaupunkivertailussa Uusikaupunki ja Laitila ovat molemmat parhaassa kolmanneksessa vertailtaessa uusien yritysten perustamista asukasmäärään suhteutettuna. Yritysten määrä on ollut alueella jo usean vuoden ajan kasvussa.
– Turun ja Rauman alueiden läheisyys tukee myös meidän toimintaedellytyksiämme, esimerkiksi yliopistot ja ammattikorkeakoulut tukevat työvoiman saatavuutta, Heinonen arvioi.
Päivölä lisää vahvuuksien listalle myös alkutuotannon kausitöineen.
– Se luo myönteistä kehitystä. Työperäinen muutto alueelle on vahvaa.
Heinonen ja Päivölä toteavat, että kaiken kaikkiaan Vakka-Suomi on vetovoimaista aluetta. Kun alueelle tulee uutta väkeä, muuttajat ovat työikäisiä ja nuoria perheitä.
– Vaikka kokonaisuudessaan väestö on kolmen viime vuoden aikana laskenut, niin lasku johtuu nuorten lähtemisestä opiskelemaan ja siitä, että kuolleisuus on syntyvyyttä suurempaa. Samaan aikaan saamme kuitenkin muuttovoittoa työssäkäyvästä väestöstä, Heinonen summaa.
Vientiä on ympäri maailman
Teija Uitto
Vakka-Suomesta on vientiä ympäri maailman. Esimerkiksi Laitilan Wirvoitusjuomatehdas toimittaa olutta muun muassa Etelä-Koreaan, Taiwaniin, Japaniin ja Euroopassa Saksaan ja Ruotsiin. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen kertoo, että vienti on pysynyt samalla tasolla viime vuodet, mutta nyt on nähtävissä kasvun mahdollisuuksia, kun kuluttajat ja jälleenmyyjät ovat löytäneet gluteenittomat tuotteet.
Vahterus valmistaa teollisia lämmönsiirtimiä. Yhtiön viennin osuus on yli 95 prosenttia.
– Runsaat 50 prosenttia menee Eurooppaan ja loppuosa tasasuhteessa Amerikkaan ja Aasian maihin, toimitusjohtaja Mauri Kontu kertoo.
– Koska elämme täysin viennistä, kasvu on ollut rohkaisevaa. Keskimäärin olemme kasvaneet noin 10 prosentin kasvuvauhdilla. Viime vuonna kasvu oli 30 prosenttia ja uskon kasvun jatkuvan, Kontu sanoo.
Uudenkaupungin Rautavalimo (URV) valmistaa rautavaluja, joita käytetään teknologiateollisuuden aihioina. Rautavaluja valmistetaan myös pintakäsiteltyinä ja koneistettuina aina asennusvalmiiksi komponenteiksi asti. URV:n rautavaluja käytetään komponentteina mm. polttomoottoreissa, sähkömoottoreissa, generaattoreissa, hisseissä ja paperikoneissa. Suoraa vientiä yrityksellä on mm. Ruotsiin, Puolaan, Unkariin, Italiaan ja Kiinaan. Toimitusjohtaja Timo Rautarinnan mukaan vienti on pysynyt varsin stabiilina.
Veme tekee autonosia, istutusputkia, materiaalin liikuttamiseen tarkoitettuja metalliosia, suodattimen osia. Vientiä yrityksellä on pääosin Tshekkiin, Italiaan, Ruotsiin, Latviaan, Hollantiin, Saksaan ja Espanjaan. Toimituksia on ollut myös Kiinaan, Australiaan, Islantiin, Sveitsiin ja Yhdysvaltoihin.
– Suora vienti on kasvanut vuosi vuodelta tasaisesti. Lopputuotteista vientiin menee noin 90 prosenttia, toimitusjohtaja Lasse Aaltonen kertoo.
Finnlamex valmistaa turvalasia, jota käytetään pääasiassa linja-autoihin, matkailuautoihin, raitiovaunuihin ja työkoneisiin. Vientiä on kaikkiin EU-maihin, lisäksi Britteihin, Yhdysvaltoihin, Japaniin, Pohjois-Makedoniaan, Norjaan ja Israeliin.
– Tuotteita päätyy bussivalmistajien kautta lisäksi varsinkin Kansanyhteisön maihin. Finnlamexin liikevaihdosta 98–99 prosenttia on aina vientiin, toimitusjohtaja Tero Toivanen toteaa.
Myös Pilkington tuottaa Laitilassa laminoituja tuulilaseja pääasiassa linja-autoihin ja työkoneisiin kuten suuriin traktoreihin, puimureihin ja maansiirtokoneisiin.
Segerin tuotteista 80–90 prosenttia menee vientiin heidän asiakkaidensa kautta, sillä yrityksen tuotteet ovat käytössä erilaisissa sähkönsäädön ja energian tuotannon sekä varastoinnin laitteissa.
– Suoria vientiasiakkaitamme on melko globaalisti, muun muassa Skandinavia, Baltia, Saksa, USA, Kiina, Intia ja Brasilia. Suora vienti on ollut viime vuosina noin 20–30 prosenttia liikevaihdosta. Teemme työtä viennin kasvattamiseksi nykyisestä, toimitusjohtaja Kimmo Tähtinen Segeriltä kertoo.
Kuusisto Group toimittaa painekyllästettyjä puutuotteita maailmalle. Tuotteita käytetään hedelmä- ja kasvitarhoissa ja rakentamiseen säälle alttiissa paikoissa. Toimitusjohtaja Pekka Kuusiston mukaan vienti on kehittynyt hyvin usean vuoden ajan.
Näiden lisäksi on vielä useita muita vientiyrityksiä ja Suomen suurin tehdas, autotehdas. Valmet Automotive on yksi Euroopan johtavista sähköisten ajoneuvojen akkujärjestelmien ja kinemaattisten ratkaisujen toimittajista sekä yksi maailman suurimmista ajoneuvojen sopimusvalmistajista.