Arvion mukaan alueen väestön terveysongelmat näkyvät lasten ja nuorten pahoinvoinnissa sekä alkoholia liikaa käyttävien, yli 65-vuotiaiden osuudessa.
– Lastensuojeluilmoitukset ovat lisääntyneet ja niiden käsittelyajat ovat pidentyneet, arviossa kerrotaan.
Henkilöstövajetta on kaikilla sosiaali- ja terveydenhuollon sektoreilla, mikä heijastuu henkilöstön jaksamiseen. Henkilöstöpula ja sijaisten saannin vaikeudet näkyivät toimintojen kesäajan supistamisina.
– Henkilöstön riittämättömyys johtaa herkästi kalliisiin palveluostoihin, ja lisää riskiä, että palvelujen saatavuus heikentyy ja hoitoon pääsy hidastuu.
Arvion mukaan Varsinais-Suomessa hoitoon pääsy perusterveydenhuollon lääkärin vastaanotolle kangerteleekin ja hoidon jatkuvuus on heikentynyt. Myös erikoissairaanhoidon kiireettömien asiakkaiden jonotustilanne on hyvinvointialueen käynnistymisen jälkeen heikentynyt. Näistä syistä ei ole mikään yllätys, että väestön tyytymättömyys lääkäri- ja hoitajapalveluihin on lisääntynyt.
Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluissa on myös alueen sisäistä vaihtelua.
– Erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluissa erot ovat suuria ja yhdenmukaistaminen on kesken.
Asiantuntija-arvion mukaan Varsinais-Suomessa iäkkäiden yhteisölliselle asumiselle olisi kysyntää tarjontaa enemmän.
– Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien iäkkäiden asiakkaiden määrä on vähentynyt.
Hyvinvointialueen vammaispalvelut painottuvat laitospalveluun ja lapsille tarkoitettuja yksiköitä ei ole. Kaksikielisten palvelujen kehittämisessä ja toimintakäytäntöjen rakentumisessa ollaan vielä alussa.
– Toiminnan ja talouden suunnittelun lähtötietojen epävarmuus yhdessä inflaatiokehityksen, työmarkkinaratkaisuissa sovittujen palkankorotusten ja yksityisten palvelutuottajien hinnankorotusten kanssa tuovat toimintaan merkittävän taloudellisen haasteen.