Työministeri Arto Satonen (kok.) vieraili Uudessakaupungissa maanantaina. Hänen pääkohteensa oli Valmet Automotiven autotehdas, mutta ministeri halusi päästä vierailemaan myös Wintterissä.
Satonen kävi viimeksi Uudessakaupungissa vuonna 2018 ollessaan eduskunnan toinen varapuhemies.
– Silloin kävin autotehtaalla ja jo silloin oli puhetta tästä Wintteristä, että sellainen Uuteenkaupunkiin on tulossa.
Ministeriä Wintteri kiinnosti erityisesti hänen kotikuntansa Sastamalan vuoksi. Sastamalassa on suunnitteilla samantyyppinen hanke. Yläkoululle rakennetaan uudet tilat ja sen yhteyteen tulee myös uimahalli sekä palloilutila.
– Hanke ei ole kuitenkaan yhtä suuri kuin tämä Wintteri, kun meillä on erikseen lentopallohalli. Meillähän pelataan lentopalloa liigatasolla.
Satonen pitää Uudenkaupungin investointia ”rohkeana”, mutta sanoi uskovansa, että sillä on vaikutusta myös kaupungin pito- ja vetovoiman kannalta.
Wintteri oli työministerille mieluinen hanke myös siitä syystä, että kun rakennusalalla on nyt heikompi kausi, Uudessakaupungissa on menossa mittava rakennustyömaa.
– Käsittääkseni se työllistää myös paljon paikallisia.
Autotehtaalla työministeri pääsi tutustumaan viime viikolla tuotantoon tulleeseen AMG-Mercedekseen. Hän kehaisi päässeensä myös auton rattiin, mutta myönsi, että ei sentään autoa ajanut.
– Autotehtaalla keskusteltiin heidän tilanteesta. Koko Euroopan tasolla on sellainen tilanne, että niistä huippuvuosista autojen valmistusmäärissä on tultu alaspäin ja sitä kautta kilpailu on kiristynyt. Autotehtaalla on kuitenkin vahva usko nousuun. Heillä on paljon sellaista osaamista, josta on hyötyä, ovat esimerkiksi lähteneet ensimmäisenä sähköauton tuotantoon ja se tulee kuitenkin olemaan pitkään hallitseva suunta.
Satonen oli myös siitä iloinen, että akkutehtaan nousu on ollut nopeaa.
Työministeri Satonen esittelee huomenna, tiistaina, työttömyysturvan ensimmäisen paketin. Paketti on jo etukäteen saanut osakseen paljon kritiikkiä. Satonen korostaa, että paketti tulee voimaan vasta syyskuussa 2024.
– Jos valtiovarainministeriön tuore ennuste pitää paikkansa, niin suhdanne on silloin jo kääntynyt nousuun.
Hän myös huomauttaa, että avoimia työpaikkoja on edelleen kymmeniä tuhansia ja sosiaali- ja terveysalalla, palvelualalla sekä teollisuudessa on vielä työvoimapulaakin.
– Suurin osa työttömistä työllistyy nopeasti työttömäksi jäämisen jälkeen. Ne, jotka eivät työllisty, tarvitsevat yksilöllisempää palvelua. Joidenkin kohdalla ratkaisu saattaa olla työkyvyttömyyseläke.
Hallitusohjelman toimenpiteillä pyritään lisäämään 100 000 työpaikkaa.
Satosen mukaan tavoitetta ei voi verrata siihen, kuinka paljon työttömiä oli Orpon hallituksen aloittaessa ja kuinka paljon hallituksen lopettaessa.
– Kun Sipilän kaudella syntyi 120 000 uutta työpaikkaa, niin jälkikäteen on laskettu, että kikyn ja lakimuutosten vaikutus oli 60 000 ja markkinoiden vaikutus 60 000. Nythän emme tiedä, mikä yhteisvaikutus tulee olemaan. Markkinoiden vaikutus voi olla positiivinen tai negatiivinen.
Tällä viikolla 57 vuotta täyttävä työministeri kertoo saavansa kaikkein eniten yhteydenottoja kuusikymppisten työttömien tilanteesta. Satonen sanoo, että kuusikymppisten työllistyminen on osittain asennekysymys.
– Oma viestini on, että työnantajien kannattaa miettiä, miten sitoutuneita iäkkäämmät työntekijät ovat. Eihän heillä ole enää kotona lapsia, jotka voisivat sairastua, hän vertaa.
Hallitusohjelmassa vanhempien työnhakijoiden työllistymistä pyritään tukemaan muutoksella, joka keventää viimeisen työnantajan vastuuta, jos työntekijä joutuu jäämään sairaseläkkeelle.
– Tämä koskee työnantajaa, joka on palkannut iäkkään. Jos työntekijä on ollut samalla työnantajalla vuosikymmeniä töissä, ei tätä kevennystä tule.