Adventtikalentereihin hurahtanut

0
Sirkku Vilén sommittelee adventtikalenterit joka joulu vaatehuoneen oveen ja ulko-oven sisäpuolelle, koska ne tuovat väriä ja hyvää mieltä.

Suomen Partiotyttöjen johtaja Tessi Fazer innostui Ruotsissa näkemästään adventtikalenterista. Siitä syntyi ajatus, että suomalaiset partiotytötkin voisivat tehdä oman kalenterinsa, jonka avulla partiotoimintaan olisi mahdollista kerätä varoja. Fazer pyysi ystävänsä Ulla von Wendtiä tekemään kalenterin kuvituksen ja niin syntyi ensimmäinen Suomessa myyty adventtikalenteri vuonna 1947.

Ensimmäinen partiolaisten joulukalenteri ilmestyi vuonna 1947. Ulla von Wendtin kuvitus ei saanut suurta suosiota, koska siitä puuttui jouluisat värit.

Ensimmäinen kalenteri ei tosin ollut menestys, koska se oli värisävyiltään harmahtavan ruskea, eivätkä suomalaiset oikein ymmärtäneet avautuvien luukkujen ideaa. Idea adventtikalentereista jäi kuitenkin itämään ja nyt partiolaisten jouluista kalenteria on tehty jo 76 vuotta.

Ihan näin pitkään ei taivassalolainen Sirkku Vilén ole partiolaisten adventtikalentereita kerännyt, vaan ensimmäisen kerran hän hankki sen vuonna 1995. Tuon vuoden kalenterin kuvitti taiteilija Salli Parikka , joka on kuvittanut muun muassa oppi- ja lastenkirjoja, etikettejä ja postikortteja.

– Naapurin lapset tulivat kauppaamaan kalenteria ja siitä se keräilyharrastus sitten lähti. Oli mukava tukea lasten harrastusta ja näihin päiviin asti on aina oveni takana jonkun tutun lapsi käynyt kalenteria myymässä. Nyt olen kerännyt partiolaisten kalentereita liki 30 vuotta, eikä välistä puutu kuin muutaman vuoden kalenterit, Vilén kertoo.

– En tosin ole tainnut missään vaiheessa tehdä varsinaista päätöstä siitä, että alanpa näitä keräilemään, hän lisää.

Vilénin kalenterit ovat avaamattomia ja osa on vielä alkuperäisessä myyntipakkauksessaan. Kalenterit hän kiinnittää jouluksi vaatehuoneen ja eteisen oviin, jotta ne näkyisivät mahdollisimman moneen suuntaan. Joulun jälkeen kalenterit pakataan vaatehuoneeseen, kunnes on seuraavan joulujuhlan aika.

Vuoden 1983 kalenterin on kuvittanut Camilla Kickwitz, joka on tullut tutuksi muun muassa Pikku Kakkosen Varokaa heikkoja jäitä -animaatiosta.

Hänen lapsensa tai lapsenlapsensa eivät ole koskaan saaneet avata juuri näiden kalenterien luukkuja, muita joulukalentereita heille toki on hankittu.

– Yksi lapsenlapsistani kysyi joskus, että koska näiden luukkuja oikein saisi avata. Vastasin siihen, että sitten, kun minä olen kuollut. Poika totesi siihen, että ei niitä silloin ainakaan avata. Sain tyttäreltäni palautetta, että oliko tuo nyt ihan järkevästi sanottu. Olen myöhemmin kysynyt aikuiselta lapsenlapseltani, että muistaako hän keskustelua, mutta ei kuulemma muista, Vilén kuvailee.

Jos adventtikalenterin luukkuja raaskisi avata, niin huomaisi, että partiolaisten adventtikalenterin tiettyjen luukkujen kuva-aiheet vakiintuivat kalenterissa nopeasti. Kuvissa toistuvat adventtikynttilät, Lucia-neito, Suomen lippu ja Jeesus-lapsi. Viime vuosina kalenteri on muuttunut adventtikalenterista joulukalenteriksi ja ensimmäinen luukku avataan vasta joulukuussa.

– Olen muiden hankkimista kalentereista kurkkinut, että mitä luukkujen takaa löytyy, Vilén paljastaa.

Sirkku Vilén on kerännyt partiolaisten adventtikalentereita vuodesta 1995 lähtien.

Taivassalon partiolaisten yhteislippukunta Tupshaukat täyttää tänä vuonna 50 vuotta ja on sen kunniaksi koostanut Vilénin partiolaisten adventtikalentereista näyttelyn Taivassalon kirjastoon. Näyttely on esillä tämän kuun loppuun asti. Se on kerännyt jo runsaasti katsojia ja Vilén on ilahtunut näyttelyn saamasta huomiosta. Vilénin keräämät 22 kalenteria on järjestetty vuosilukujen mukaan.

– Ilahduin, kuinka vaikuttavan kokonaisuuden näistä sai koostettua. Yllätyin myös vähän siitä, että kalentereita oli oikeasti aika iso nippu, hän paljastaa.

Vilénin oma suosikki on vuoden 2014 kalenteri, jonka on suunnitellut Noora Katto.

Ensimmäiset Vilénin hankkimat kalenterit ovat joulukuusen vihreän sävyisiä, sen jälkeen pääväriksi on noussut joulunpunainen ja lopulta myös pimenevän talvitaivaan sininen. Teemoissa toistuvat joulupukin ja tonttujen lisäksi lumihanget, lyhdyt, metsän eläimet ja lahjapakettien salaisuudet.

– Kalenterit ovat vuodesta toiseen olleet niin kauniita, ettei niitä ole raaskinut avata. Ne ovat jouluista taidetta ja omalla tavallaan tuovat juhlahenkeä loppuvuoteen, Vilén selittää.

Viimeisen kolmenkymmenen vuoden kalenterit ovat kaikki joko pysty- tai vaakamallisia ja melko vahvaa pahvia. Aina näin ei kuitenkaan ole ollut, vaan esimerkiksi 1960-luvun alussa partiolaisten adventtikalentereista osa oli pystyyn koottavia. Esimerkiksi vuosikymmenen ensimmäinen kalenteri oli talo, jolle saattoi taitella neljä seinää ja asettaa sen pystyyn seisomaan.

Vuoteen 1980 asti partiolaisten adventtikalenterin taustamateriaali oli ohutta voipaperintapaista materiaalia, josta valo paistoi läpi. Silloin ohjeistettiinkin laittamaan kalenteri ikkunan tai jonkin muun valonlähteen eteen siten, että valo pääsee kirkastamaan avattujen luukkujen kuvia.

– Ilahduttavaa seurata, kuinka taitavat taiteilijat ovat kuvittaneet kalentereita vuodesta toiseen. Osa nimistä on tuttuja lastenkirjojen tai joulukorttienkin kuvien kautta, Vilén huomauttaa.

Ensimmäinen Sirkku Vilénin ostama partiolaisten adventtikalenteri on vuodelta 1995 ja sen on kuvittanut Salli Parikka.

Lähestyvässä joulussa Vilénin perheelle on tärkeää yhdessä vietettävä aika. Jouluaatto etenee yleensä saman kaavan mukaan, kun he kokoontuvat aaton joulukirkkoon ja syövät joulupuuron. Puuroon laitetaan joka vuosi manteli ja välillä mantelin löytäjälle lauletaan tai hän saattaa saada vaikkapa arvan lahjaksi.

Puolilta päivin joulutouhut hiljenevät, koska televisiosta seurataan Suomen Turusta tehty joulurauhan julistus.

– Olen savolainen likka, joka on kotoisin Lapinlahdelta. Muutimme vuonna 1969 mieheni työn perässä Taivassaloon, joten täällä päin tuli vastaan kaikenmaailman kielimurheita. Nykyään jo ymmärrän, mitä muut puhuvat, mutta minä puhun yhä sitkeästi savoa. Onneksi joulurauha julistetaan yleiskielellä, että sitä ymmärtävät muutkin kuin turkulaiset tai vakkasuomalaiset, hän nauraa.

Vilénin perheen joulupöytään kuuluvat ne perinteiset kinkut, kalat ja joululaatikot, jotka katetaan pöytään illansuussa.

– Joulu etenee yleensä melko saman kaavan mukaan, paitsi viime aattona, kun olimme mieheni kanssa molemmat koronassa, Vilén lisää.

Sirkku Vilén tunnustaa, ettei ruoka- tai jauhopeukalo ole häneen vielä liki 80 ikävuoteen mennessä tarttunut, vaan hän on enemmänkin askartelija. Vilén on esimerkiksi rakentanut perheelleen joulukuusen hieman muista poikkeavalla tavalla.

– Raahasin vuosia sitten eräästä turkulaisesta verholiikkeestä rullaverhojen puurunkoja pinon kotiin. Valitsin yhden niistä joulukuusen rungoksi ja loput puut sahattiin eri mittaisiksi oksiksi, joita varten runkoon porattiin reikiä. Nyt yhtenä jouluperinteenä on koota joulukuusi ja koristella se olkikoristein ja aidoin kynttilöin, Vilén kuvailee.

Fakta
Partion adventtikalenterien historia

Ensimmäinen Suomessa myyty adventtikalenteri tehtiin vuonna 1947.
Suomen Partiotyttöjen johtaja Tessi Fazer sai idean Ruotsissa näkemästään adventtikalenterista.
Suomen Partiotytöt tekivät oman kalenterin, jonka avulla kerättiin varoja toimintaan.
Ulla von Wendt teki ensimmäisen kalenterin kuvituksen.
1940-luvulla kalenterin hinta oli 30 markkaa.
Hän vastasi myös vuosien 1948–49, 1951–57 ja 1959–64 kalenterien kuvituksesta.
Anna-Maija Usma kuvitti kalenterit vuosina 1966–72 ja 1975–76.
Suomen Partiotyttöjärjestö ja Partiopoikajärjestö yhdistyivät vuonna 1972 Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:ksi.
Tyttö- ja poikajärjestöjen toiminta jatkui kuitenkin erillisinä Suomen Partiolaisten alla vuoteen 1974 asti.
Vuoteen 1973 asti adventtikalenteria julkaisi Partiotyttöjärjestö, mutta vuonna 1974 kalenterin takana luki molempien järjestöjen nimet.
Sirkka Vesikansa kuvitti partiolaisten adventtikalenterin vuonna 1973.
Ulla Vaajakallio kuvitti kalenterit vuosina 1977–81, -84 ja -88.
Vuonna 1980 ensimmäisen kerran kalenterin takakannessa julkaisijana nimettiin Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry.
Camilla Mickwitz kuvitti kalenterit vuosina 1982 ja -83.
Marja-Liisa Pitkäranta kuvitti partiolaisten kalenterit vuosina 1985, -86 ja -87.
Virpi Pekkala kuvitti partiolaisten adventtikalenterit vuosina 1989–91 ja 1999–2000.
Kalenterin takana julkaistiin ensimmäistä kertaa lyhyt joulusatu vuonna 1991.
Salli Parikka kuvitti kalenterit vuosina 1995 ja 1998.
Vuodesta 2000 lähtien kalentereiden mukana on saanut kuusi kappaletta pakettikortteja.
2010-luvun kalenterit ovat Timo Kästämän, Lasse Kataisen, Noora Katon ja Elina Warstan sekä Christel Rönnsin käsialaa.
Vuoden 2020 kalenterissa on Christel Rönnsin kuvittama kaupunkimaisema.
Kalenterin yhteydessä julkaistiin myös neliosainen kuvitukseen pohjautuva joulusatu, jonka kirjoitti Iina Kansonen.
Vuoden 2022 kalenterin on kuvittanut Ninka Reittu.
Partiolaiset käyttävät kalenterimyynnistä saatuja tuottoja perustoiminnan, leirien ja retkien järjestämiseen, kämppien kunnostamiseen ja varustehankintoihin.
Kalentereita myydään vuosittain noin 300 000 kappaletta.
Lähde: Suomen Partiolaiset

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän