Valtuusto päätyi äänestysten jälkeen lopulta hyväksymään vihreiden, SDP:n, keskustan ja Vasemmistoliiton äänin 50–29 säästöohjelman, jossa tasapainottamisen osuus on 236 miljoonaa.
Puuttuvat miljoonat voidaan voittanutta esitystä kannattaneiden mukaan ottaa valtionrahoituksen jälkikäteiskorjauksesta. Alkuperäistä virkamiesesitystä puoltaneiden mielestä nyt hyväksytty säästöohjelma saattaa vaarantaa hyvinvointialueen lainanottovaltuudet, sillä säästöohjelma on niiden ehtona.
Voittaneessa muutosesityksessä muun muassa pienennettiin palveluverkkoon, sairaaloiden vuodeosastoihin ja ikääntyvien palveluihin kohdistuvia säästöjä.
Omaishoitoa kehittämällä maakuntaan toivotaan saatavan jopa 300 uutta omaishoitajaa.
–Lähipalveluverkoston säilyminen on tärkeää ja sillä saadaan säästöjäkin, kun palvelut ovat lähellä ihmistä, keskustan Olavi Ala-Nissilä (kesk.) puolusti muutosesitystä, jossa pienennettiin ennen kaikkea lähipalveluihin suunniteltuja säästöjä.
–Kokoomuksessa panostamme mieluummin palveluun kuin seiniin, näki puolestaan kokoomuksen Sanna Vauranoja .
Keskustan Annika Saarikko muistutti, että pienennettynäkin säästötavoite on valtava.
–Kaikki kannattavat tasapainottamista yli 200 miljoonan verran, Saarikko sanoi.
Vasemmistoliiton Li Andersson piti selvänä, että jälkikäteisrahoituksesta tulossa olevat rahat voidaan laskea tuloksi. Osa muistakin hyvinvointialueista on niin toiminut.
–Jos tehdään ylimitoitettuja säästöjä, on iso riski, että tehdään peruuttamatonta vahinkoa, Andersson sanoi.
Koska äänet jakaantuivat valtakunnallisen hallitus-oppositio-asetelman mukaan, valtuustossa paheksuttiin valtakunnan politiikan tuomista aluevaltuustoon.
–Kokoomuksessa seistään virkamiesten esityksen puolesta. Näin ei lainanottovaltuus vaarannu. Kokoomus ei ymmärrä, että aluevaltuustossa tehdään hallitus-oppositiopolitiikkaa, Toni Forsblom (kok.) ihmetteli.
Säästöohjelma olisi alkuperäisen aikataulun mukaan pitänyt toimittaa valtiovarainministeriöön jo keskiviikon aikana. Sille pyydettiin kuitenkin viikon verran lisäaikaa. Joulukuun puolivälissä tiedetään, kelpaako ohjelma valtiovarainministeriölle.
Pienin yksikkö on sote-piste
Aluevaltuusto hyväksyi yksimielisesti uuden palvelustrategian, jonka hallitseva piirre on järjestämisjohtaja Antti Parpon mukaan palveluiden keventäminen ja yhteensovittaminen.
Palveluverkkoon eli siihen, millaisia palveluita missäkin on tarjolla, strategia ottaa kantaa sangen yleisellä tasolla. Tarkempia linjauksia on luvassa myöhemmin eikä niitä on tarkoitus tuoda päätöksentekoon kaikkia kerralla.
Strategian mukaan palvelurakenteesta on tulossa neliportainen. Kevein palvelu olisi sote-piste, seuraavana tulisi sote-asema, sen jälkeen laajan palvelun sote-keskukset ja kattavimpana yliopistollinen sote-keskus.
Sotepiste tarjoaisi muutamia sosiaali- ja terveyspalveluita ja olisi auki yhdestä viiteen päivänä viikossa. Sotepisteitä voisi olla pienissä kunnissa.
Laajemmin palvelevat sote-asemat löytyisivät keskisuurista kunnista ja niistä löytyisi kaikkien väestöryhmien tavalliset sosiaali- ja terveyspalvelut. Strategia ei ota tarkemmin kantaa siihen, minkä kokoinen on keskisuuri kunta.
Sote-keskus löytyisi seudullisesta keskuksesta ja niissä olisi sote-asemia laajemmat palvelut.