Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Uudenkaupungin kaupungin, Ukipoliksen ja Varsinais-Suomen liiton yhteisessä kestävyyshankkeessa.
– Hankkeessa kutsutaan paikalliset yhdistykset ja järjestöt, aktiiviset kuntalaiset sekä kunnan edustajat pohtimaan yhdessä ratkaisuja ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden haasteisiin, tiivisti hankkeen projektipäällikkönä toimiva Henna Salminen Varsinais-Suomen liitosta.
We make transition – hankkeen ydin on löytää yhdessä tapoja paikalliselle kestävyystyölle. Toki Uudessakaupungissa on jo otettu askelia tähän suuntaan.
– Uudessakaupungissa on esimerkiksi järjestetty kaupunginosien yhteisiä ”Siivouspäivä” -kirpputoritapahtumia, jotka kannustavat kestävään kuluttamiseen. Ja teillä on ollut jo vuosia toiminnassa aktiivinen, lähituottajat ja kuluttajat yhdistävä Reko -ruokarinki, muistutti Salminen.
Uudessakaupungissa hankkeen toiminta tukee kaupungin ilmasto-ohjelman laatimista, kansalaisyhteiskunnan roolin hahmottumista kestävyystyössä sekä yhdistysohjelman toimeenpanoa.
– On tärkeää selvittää minkälaisia ideoita, aloitteita ja toiveita paikallisilla yhdistyksillä, pk-yrityksillä ja aktiivisilla kuntalaisilla on kestävyyden edistämiseksi. Työn lähtökohtana on luonnon monimuotoisuus sekä vastuullinen kuluttaminen, mutta tarkemmat teemat muotoutuvat ja tarkentuvat yhteisten keskustelujen myötä, kertoi Salminen.
Salminen painotti, että kansalaistoiminnan kautta on Suomessa ennenkin luotu parempaa tulevaisuutta.
– Hyvä, ja kaikkien tuntema, esimerkki kansalaisjärjestön aktiivisen toiminnan hedelmistä on maamme neuvolajärjestelmä, totesi Salminen.
Suomen neuvolajärjestelmän takana todellakin on vuonna 1920 perustettu Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Tämän avoimen kansalaisjärjestön ensimmäisiä tavoitteita oli imeväisyyskuolleisuuden estäminen ja pikkulasten elinolojen parantaminen ja tähän työhön tarvittiin neuvoloita. Liitto rakensi alayhdistystensä avustuksella Suomeen kattavan neuvolaverkoston, jonka ylläpito siirtyi kunnille vasta vuonna 1944.
Uudessakaupungissa on jo pidetty muutama ryhmäkeskustelutilaisuus hankkeen tiimoilta.
– Lokakuun lopulla kokoonnuimme paikallisten aktiivien kera jatkamaan viime keväänä aloittamaamme keskustelua uusikaupunkilaisille tärkeistä teemoista. Esiin nousevat lähiluonto, virkistyskohteet, merellisyys ja paikallisten palvelujen kuluttaminen. Eri kansalaistoimijoita yhdistävänä teemana taas on uudenlaisten osallistumisen tapojen luominen.
– Yhdistystoimintaan sitoutuminen on aiempaa vähäisempää, mutta samalla tunnistetaan tilausta hetkittäiselle, pop-up-tyyliselle osallistumiselle. Myöskään kansalaisyhteiskunnan tärkeys yhteisen hyvinvoinnin ja paikallisdemokratian kannalta ei ole katoamassa mihinkään, pohti Salminen.
Suurempi yleisötapahtuma, murrosareena, on tarkoitus järjestää Uudessakaupungissa ensi keväänä.
– Keräämme koko ajan kestävän paikallisen hyvinvoinnin visioinnista ja kestävyysmurroksen tekemisestä kiinnostuneita kuntalaisia, yhdistyksiä ja pienyrittäjiä koolle yhteisiin keskusteluhetkiin. Jos hanke kiinnostaa, niin minuun voi olla yhteydessä, kannusti Henna Salminen.
We make transition -hanketta osarahoittaa Euroopan Unionin Interreg Baltic Sea Region -ohjelma. Hankkeen kokonaisbudjetti on 3,3 miljoonaa euroa, josta EU:n osarahoituksen osuus on 2,5 miljoonaa euroa.