Uusikaupunki oli sinnitellyt pitkään sen ensimmäisellä, maanmittari Hans Hanssonin vuonna 1649 laatimalla asemakaavalla. Isonvihan ja sodan päättäneen Uudenkaupungin rauhan 1721 jälkeen kaupunkiin muutti jälleen asukkaita ja kaupungin asukasluku kasvoi.
Vuosisadan puoliväliin tultaessa tonttipula oli tullut niin suureksi, että jotain oli tehtävä. Vuonna 1753 maistraatti päätti pienentää korttelin kokoista kaupungin toria ja siitä muodostettiin neljä tonttia, joista vain yksi jäi toriksi. Samaan aikaan ruutukaava-alueen ulkopuolelle alkoi muodostua epäsäännöllisempää asutusta.
Tätä muodostui etenkin Kaupunginlahden itäpäähän (Blasieholma) ja Vanhan kirkon ja Vallimäen ympärille. Vallimäen niminä oli aikanaan muun muassa Myllymäki ja Puominmäki. 1700-luvun lopun karttapiirroksessa mäelle on merkitty lähes kymmenkunta tuulimyllyä.
Nykyisen Pakkahuoneen kohdilta meni Kaupunginlahden yli meritullipuomi, josta Puominmäen nimi oli tullut. Nykyään nimi on jäänyt Vallimäen länsipuolen kapean kadun nimeen, Puominmäenpolkuun.
Tälle Vallimäen ympäröivälle asuinalueelle rakensivat talonsa etenkin merimiehet ja käsityöläiset. Vuoden 1809 kaupungin henkikirjojen mukaan tuon alueen tonttien asukkaat olivat ammateiltaan merimiehiä ja laivamiehiä (useita), tullimies, maalari, palovahti, suutari, seppä, ruukuntekijä ja puuseppä.
Perimätietona on kerrottu, että tämän asuinalueen nimen ottivat käyttöön juuri nämä asukkaat, joille Tukholma oli tullut laivamatkoilla tutuksi. Baltzarborg, kuten Blasieholmakin, olivat myös Tukholman esikaupunkeja. Alueen asukkaiden toimeentulo tuli myöhemminkin melko pitkään erilaisista merenkulkuun ja laivanrakennukseen liittyvistä ammateista.
Mikä tämän alueen nimi sitten oikeasti on, siihen tuskin on yhtä oikeaa vastausta. Nyt Alisenkadun päässä, ennen Vallimäkeä on mustapohjainen tienviitta tekstillä Balzaborg, sen tien varrella on muutama asuinrakennus, joiden osoite on yhä ikivanha tonttinumero, ei katunumero.
Vanhoissa kartoissa on käytetty joko tuota kirjoitusmuotoa tai Balzarborg-muotoa. Uudenkaupungin Sanomien 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kirjoituksissa nimi esiintyy myös molemmilla tavoilla kirjoitettuna.
Mutta, koska tuollaiset nimet ovat olleet monelle vaikea lausua, on alueen nimi kansan suussa muotoutunut joko Palssaporiksi tai Paltsaporiksi. Molempia kirjoitusasuja esiintyy ja esimerkiksi Uudenkaupungin historiakirjoja kirjoittaneen Kyösti Kaukovallan kirjoitustapa oli Paltsapori.
Baltzarborgin asuinalueella on tontteja nykyisten Puominmäenpolun, Mäyhälänkadun ja Balzaborgin varrella. Osa taloista voi olla kaupungin vanhimpia säilyneitä asuinrakennuksia, sillä nämä alueet säästyivät myös kaupunkia 1800-luvun puolivälissä tuhonneilta tulipaloilta.
Mäyhälänkatu on myös nykyään vanhan Uudenkaupungin luotsiaseman osoite. Keltainen pieni puurakennus Vallimäen rinteessä valmistui vuonna 1858 luotsiasemaksi. Noin sadan vuoden ajan luotsit päivystivät tuvassa ja lähtivät sieltä luotsausmatkalle laivojen niin kutsuessa. Vuodesta 1968 alkaen vanha luotsitupa on ollut kesäaikana avoinna olevana luotsimuseona.
Balzarborgin asuinalueen ja Pietolanlahden välistä kulkee Vekarantie. Tien nimi päätettiin Uudenkaupungin kadunnimitoimikunnassa 1977. Perusteluna oli se, että lahden rannassa oli aikanaan kallio, johon Vekaran saaren asukkaat jättivät veneensä kaupunkiin tulleessaan ja paikkaa oli kauan kutsuttu Vekarankallioksi.
Onni ja Olga Wahlbäck olivat Vekaran asukkaita ja heidän nimet ovat myös jääneet alueen nimistöön. Asemakaavakarttaan on merkitty Onninkuja Vekarantieltä Puominmäenpolulle, maastossa tätä kujaa ei kuitenkaan nyt ole. Karttaan merkittyä Palssaporinpuistoa taas on ryhdytty kutsumaan Olganpuistoksi, kun siihen muutama vuosi sitten istutettiin koristekirsikoita.
Mari Jalava
Katujen kertomaa
Tämä juttusarja esittelee uusikaupunkilaisia katuja ja niiden kertomaa. Millainen on uusikaupunkilaisten katujen historia, mistä kadut ovat saaneet nimensä, mitä kaduilla on tehty, kuka asunut tai mitä niiden varrella on tapahtunut?
Juttusarjassa esitellään yksittäisiä katuja, kokonaisia kaupunginosia tai pelkästään joitakin tapahtumia tai henkilöitä niillä.
Ruutukaava-alueen länsilaidalla sijaitsevan Vallimäen ympäristöstä löytyy vanhoja, kaupungin tulipaloistakin säilyneitä asuinrakennuksia, jotka ovat sijoittuneet epäsäännöllisille tonteille, toisin kuin ruutukaava-alueen rakennukset.
Historiallisella alueella on myös monta eri nimeä tai ainakin nimen kirjoitusasua. Tässä kirjoituksessa ollaan siis Balzarborgissa.
