Tehtävä ei ole ollut helppo, sillä Kanervahan teki ainutlaatuisen pitkän uran suomalaisessa politiikassa kansanedustajana, ministerinä, kunnallisena päättäjänä ja monissa muissa tehtävissä. Lisäksi hän oli vahva urheiluvaikuttaja ja sanalla sanottuna moniottelija.
Heikkilä toteaa elokuussa ilmestyneen kirjansa esipuheessa, että se ei ole virallinen elämäkerta eikä varsinainen poliittinen tietoteos. Kirjan tarkoitus on hänen mukaansa olla kunnianteko henkilölle, jonka merkitys Suomen sodanjälkeisessä politiikassa, Turun ja Varsinais-Suomen kehityksessä ja Suomen kansainvälisissä suhteissa on erityinen.
Hän korostaa haastattelemiensa kymmenien Iken ystävien ja läheisten merkitystä kirjan sisällön muodostumisessa.
Lokalahdelta kaikki tietenkin alkaa. Siellä olivat Ilkka Kanervan juuret, siellä kodin piirissä rakentui pohja maailmankuvalle, siellä hän kävi kansakoulunsa ja siellä olivat lapsuuden ja nuoruuden tärkeät ihmiset isä Viljo , äiti Aino ja isosisko Riitta . Sieltä löytyivät myös hyvät kaverit Hannu Sainio ja Matti Kaskinen sekä urheilumies ja tuleva kansanedustaja Arvo Robert Sainio .
On selvää, että haastateltavia ja Iken muistelijoita on löytynyt runsaasti. Lokalahden osalta lisätietoa ja muistoja olisi löytynyt myös Antti Viljaselta , joka oli yksi Iken sen ajan parhaista kavereista.
Uudenkaupungin yhteislyseossa Kanervaan tarttui yhteiskunnallinen innostus, joka kanavoitui koulun yhteiskunnalliseen kerhoon ja teinikunnan toimintaan. Sitten oli vuorossa toiminta Kokoomuksen Nuorten Liitossa ja myöhemmin turkulaisessa politiikassa. Kämppäkaverina Turussa oli uusikaupunkilainen Jaakko Hirvonsalo .
Tärkeäksi poliittiseksi esikuvaksi Ikelle muodostui Juha Vikatmaa , jonka sukujuuret ulottuvat myös Uuteenkaupunkiin. Juffesta, ”Juffen ringistä” ja Remonttimiehistä tuli tärkeitä tekijöitä, kun Kokoomuksen poliittista linjaa käännettiin uuteen suuntaan. Siinä myös Kanervalla oli keskeinen osa, kuten Heikkilä monin tavoin todistaa.
Kekkoseen suhtautuminen oli yksi iso asia, joka jakoi kokoomuslaisia 1970-luvulla. Nuorena kansanedustajana Kanerva asettui kannattamaan poikkeuslakia, jolla Urho Kekkosen toimikautta jatkettiin ilman vaaleja neljällä vuodella.
Kekkonen loi Kanervaan noina aikoina suorat suhteet. Presidentin adjutantti saattoi soittaa Kanervalle ja kysyä, olisiko tällä aikaa käväistä Tamminiemessä.
– Kyllä Ikellä oli. Hyviä välejään Kekkoseen Kanerva koki parhaansa mukaan myös hyödyntää. Oli reteetä sanoa, että Ukko pyysi käymään, Heikkilä kirjoittaa.
Kekkosen päiväkirjasta löytyy 5.4.1979 tällainen merkintä: ”Sanoin kanervalaisille, että olette rohkeita miehiä” .
Maailma muuttui, Kokoomuksen pitkä oppositiokausi päättyi ja myös Kanerva nousi ministeriksi kaikkiaan kolme kertaa. Samalla jatkuva kannatus vaaleissa teki hänestä Suomen pitkäaikaisimman kansanedustajan. Tukena hänelle oli pitkään ”Ike-tiimi”, joka on aika ainutlaatuinen ilmiö suomalaisessa politiikassa.
Myös Ilkka Kanerva muuttui monin tavoin, myös hänen poliittinen linjansa. Hän oli esimerkiksi nuorena kannattanut ystävällisiä suhteita suureen naapuriin Neuvostoliittoon, mutta myöhemmin turkulainen professori Vesa Vares muistelee Heikkilän kirjassa Iken pohdiskelua: ”On se tosi kummaa hommaa neuvotella venäläisten kanssa. He valehtelevat päin naamaa ja valehdellessaan tietävät, että sinä tiedät heidän valehtelevan, mutta valehtelevat silti. ”
Kaikkien kaveri. Yksi Heikkilän kirjan keskeisistä viesteistä, jonka haastateltavat toisensa jälkeen tuovat esiin, ovat Iken ainutlaatuiset sosiaaliset taidot. Kun hänen kanssaan keskusteli, tuntui siltä, että on tärkein henkilö maailmassa, on joku todennut.
Iken kaveri kansanedustaja Ben Zyskowicz sanoo kirjassa: ”Hänen sosiaalinen lahjakkuutensa oli täysin mykistävä. En oikeasti tiedä ketään, joka olisi niin huolellisesti huomioinut kaikki täällä työskentelevät, niin eri puolueiden kansanedustajat kuin koko talon henkilökunnan, valiokuntaneuvoksesta vartijaan, pääministeristä siistijään. Hänellä oli aina positiivinen sana sanottavana jokaiselle ja valtava muisti, joka ulottui kohdattujen ihmisten perheenjäseniin tai jopa lemmikkieläimiin.”
Presidentti Sauli Niinistö antoi myös Markku Heikkilälle haastattelun Ike-kirjaan. Presidentti kertoo, että hänen ja Ilkka Kanervan yhteistyö oli erityisen tiivistä Nato-keväänä 2022. Hän sanoi arvostavansa suuresti sitä, miten aktiivisesti ja täydellä sydämellä Ike halusi olla mukana Suomen Nato-kevään kohtalonhetkissä, vaikka oli jo hyvin sairas. Presidentti kertoo suorastaan hämmästyneensä tämän sitkeydestä.
Haastattelussa sivuttiin myös tulevia presidentinvaaleja ja Kanervan mahdollista ehdokkuushanketta. Niinistö sanoi: ”Jos minä kuittaan sen nyt sillä, että mulla on nyt moneen kertaan käynyt mielessä, että olisipa Ike vielä hengissä …”
IKE – Unohtumaton Ilkka Kanerva
Markku Heikkilä
Readme.fi
332 sivua
Matti Jussila