JonSukat muodostui pieneksi someilmiöksi tekijän, itseoppineen neuloja Jonna Kalliomäen julkaistessa kuvan ensimmäisestä tekemästään sukkaparista nettiin.
Tähän mennessä Villasukkarakkautta -kirjoja on ilmestynyt jo neljä, ja nyt kaavoista suosituimmat on kerätty yksien kansien väliin teokseen JonSukat: parhaimmat mallit . Mikäli Kalliomäen kaavat eivät ole vielä tuttuja, on kokoelmateos oiva paikka tutustua sukista suositumpiin.
Onko aika vähissä? Joulu on kuukauden päässä, mutta pehmeä paketti ei ole vielä alkanutkaan muotoutua? Safiyyah Talleyn teos Sukkataikaa: neulo 2 sukkaa yhdellä kertaa on sukkamaestrojenkin aarre. Innovatiivisella tekniikalla sukkia syntyy kerralla kaksi, ja pari on valmis alta aikayksikön.
Kaikki eivät kuitenkaan ole syntyneet sukkapuikko suussa, ja monet meistä eivät ole kerään tarttuneet sitten pakollisten käsityötuntien. Onneksi neulomisesta kiinnostuneille on tarjolla useampi teos, mitkä ohjaavat oikeaoppiseen otteeseen niin kahdesta kuin neljästäkin puikosta, ja mataloittavat kynnystä kokeilla huomattavasti.
Niina Hakkaraisen ja muiden neulojien teos Kantapään kautta on aloittelijalle otollinen. Pelkästään edellä mainitun kantapään neulomiseen on monta eri tekniikkaa, joista kirjassa esitellään peräti kuusi, ja lukija voi niistä valita itselleen sopivimman. Havainnollistavat kuvat sekä taulukot silmukoiden lukumäärän seuraamiseen ovat aina avuksi taitotasosta riippumatta.
Sarita Kotkavalkaman Neuleita tumpeloille on opas kaikille, joita neulominen kiehtoo, mutta kokemuksen puute ajavat pois. Kukaan ei ole seppä syntyessään, ja teos paneutuu juurta jaksain neulomisen ytimeen aivan alusta alkaen. Kirjan avulla täysi ummikkokin voi loihtia sukkia ja tumppuja, pipoja ja huiveja, kaikkea lämmintä mihin lanka luontuukin.
Jos perinteiset puikot ovat jo hallussa niin perusteellisesti, että puuduttaa, ja jatkuva puikkojen kilkatus toisiaan vasten ottaa korville, on neulojalla myös vielä perinteisempiä vaihtoehtoja: kuten neulakinnastekniikka, maailman tunnetuista neulontatavoista vanhin.
Useamman puikon sijaan työvälineenä on villalangan rinnalla vain yksinkertainen, leveä ja litteä, perinteisesti luinen neula, jolla tehty tiivis neule on aivan omaa luokkaansa. Neulakinnastekniikka on harvinaistunut näinä päivinä, mutta jos ennen vanhaan, niin miksei nytkin – ja oppaita löytyy uteliaille.
Mervi Pasasen Yhdellä neulalla: neulakinnastekniikka tutuksi johdattaa tämän taidon pariin. Tekniikan nimestä huolimatta eivät kintaat ole ainoa asia, mitä neulalla voi luoda, vaan myös sukat, hatut ja huivit ovat kirjassa esillä, sekä miehille että naisille, lapsille ja aikuisille.
Myös Kinnasneulakirja , tekijänä Martta Valkeejärvi , paneutuu neuleista vanhimman salaisuuksiin. Perusteellisesti kuvitettu opas neuvoo helpoissa ja vaikeissa mutkissa, ja teokseen on sisällytetty myös QR-koodeja millä pääsee näkemään havainnollistavat videot pahimpien solmukohtien ylittämiseen.
Perinteisyys on esillä myös kirjassa Pohjoisen neulotut loitsut , tekijänään Katinka Sarjanoja . Mytologiasta ja runoista inspiraationsa ammentavat työt soljuvat kuin runo taiteilijanoita Meri Mortin loitsujen ja fantastisten kuvitusten rinnalla. Halloween saattaa olla jo takana, mutta se tarkoittaa vain kokonaista vuotta aikaa paneutua lankojen taikaan ensi kekriä varten.
Kun kaulahuivi on kudottu ja pipo paketoitu, mitä tehdä nurkkiin jääneillä jämälangoilla? Pirjo Iivosen Jämälankasukat ja jatko-osa Jämälankasukat 2 voivat antaa vinkkejä. Vielä ilmestymättä on tulevan vuoden uutuus Jämälankakekkerit , kirjoittajana verkkokurssien vetäjä Veera Jussila , jonka teos neuvoo lankojen hyödyntämisessä esimerkiksi muiden vaatteiden parsimiseen.
Uudenkaupungin kirjaston tämän kuun lukuvinkit kokosi kirjastonhoitaja Aino Hautio.