4.-5.-luokkalaisista 47 prosenttia kertoo, ettei ole kokenut kiusaamista koko kouluvuonna. Tämä siis tarkoittaa, että enemmän kuin puolet lapsista on kokenut kiusaamista. Luku on selkeästi korkeampi kuin valtakunnassa keskimäärin, sillä kouluterveyskyselyiden mukaan koko maan 4.-5.-luokkalaisista 37 prosenttia on kokenut kiusaamista.
Uudenkaupungin luvun voisi selittää niin, että täällä lapset ovat herkempiä arvioimaan kohtelunsa kiusaamiseksi. Näin tuskin on, kun myös 8. ja 9.-luokkalaiset kokevat Uudessakaupungissa kiusaamista enemmän kuin keskimäärin samanikäiset koko maassa.
Koulun on hankala puuttua kiusaamiseen, kun kiusaaminen ei keskity vain kouluaikaan, vaan sosiaalisessa mediassa kiusaaminen voi jatkua loputtomiin. Some mahdollistaa myös suoranaisen henkisen väkivallan. Viimeisin trendi on ns. shippaaminen. Nuorista tehdään kuvia ja videoita liittämällä eri kuvia yhteen ja näitä valheellisia kuvia levitetään somessa.
Uudenkaupungin kouluissa on tänä syksynä otettu jyrkempi linja kiusaamiseen.Enää ei puhuta vain koulukiusaamisesta, vaan tilanteista puhutaan esimerkiksi pahoinpitelyinä, salakuvaamisenatai kunnianloukkauksena(US 13.9.).Kun kiusaamisesta käytetään juridisesti oikeita nimiä, teot saavat oikean painoarvon.
Vakka-Suomessa ollaan aloittamassa myös Ankkuritoimintaa, jossa nuorten rikolliseen toimintaan puututaan matalalla kynnyksellä. Viranomaisten muodostamassa verkostossa on mukana myös poliisi.
Mitä selkeämmin kiusaamisesta puhutaan ja siihen puututaan, sitä paremmin myös vanhemmat ymmärtävät, että kiusaaminen ei ole vain pipon heittelyä tai naljailua. Vanhemmat eivät aina osaa ajatella, minkälaista lasten ja nuorten arki tänä päivänä oikeasti on.
Teija Uitto