Tuorein kouluterveyskysely toteutettiin viime keväänä ja Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL) julkisti sen tulokset lokakuun lopulla.
Uudenkaupungin tuloksissa kiusaaminen nousee vahvasti esiin. 4.- ja 5.-luokkalaisista vain 47 prosenttia ilmoitti, että ei ole joutunut kiusatuksi kertaakaan kouluvuoden aikana. Koko maan vastaustilastoissa lukumäärä on huomattavasti parempi, 63 prosenttia.
Tilanne on sama myös yläasteikäisten kohdalla. 8. ja 9. luokkaa käyvistä uusikaupunkilaisnuorista 58 prosenttia vastasi, että ei ole joutunut kiusatuksi kouluvuoden aikana. Koko maan osalta prosenttiluku on 71,4.
Eli kiusaaminen on Uudenkaupungin perusopetuksen oppilaiden keskuudessa huomattavasti yleisempää kuin maassamme keskimäärin.
Yläasteikäisiltä kysyttiin kouluterveyskyselyssä myös kiusaamisen sisällöstä. Kiusaaminen ilmenee Uudenkaupungin yläkouluissa erityisesti syrjintänä, nimittelynä, naurunalaiseksi tekemisenä, loukkaavana kiusoitteluna, loukkaamisena halventavilla eleillä ja ilmeillä sekä kaveriporukan ulkopuolelle jättämisenä. Fyysistä koulukiusaamista, eli lyömistä, potkimista tai tönimistä, oli kokenut 11,2 prosenttia vastaajista. Tytöt olivat kokeneet fyysistä kiusaamista enemmän kuin pojat.
Vastausten perusteella lukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa koulukiusaamista on huomattavasti vähemmän.
Häiritsevää seksuaalista ahdistelua tai ehdottelua oli edellisen vuoden aikana kokenut peräti 42 prosenttia yläasteikäisistä tytöistä ja 43 prosenttia lukiolaisista. Lukiolaisten vastauksia ei erotella sukupuolen mukaan. Nämä tulokset noudattavat samaa linjaa koko maassa. Ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevat ilmoittivat kokeneensa seksuaalista ahdistelua vähemmän kuin lukiolaiset.
Kouluun, opiskeluun ja terveyteen liittyvien kysymysten ohella kouluterveyskyselyssä kysyttiin myös lasten ja nuorten hyvinvoinnista.
8.- ja 9.-luokkalaisista uusikaupunkilaisnuorista 65 prosenttia ilmoitti olevansa tällä hetkellä tyytyväinen elämäänsä, lukiolaisten kohdalla prosenttiluku oli 62 ja ammattiin opiskelijoista kohdalla peräti 83 prosenttia. Alakoululaisista eli 4. ja 5. luokkien oppilaista tyytyväisiä elämäänsä ilmoitti olevansa 78 prosenttia.
THL toteuttaa kouluterveyskyselyn kaikissa maan kouluissa joka toinen vuosi. Kyselyyn vastaavat perusopetuksen 4. ja 5. luokkien oppilaat sekä 8. ja 9. luokkien oppilaat, lukiolaiset sekä ammatillisten oppilaitosten opiskelijat.
Kyselyn tuloksia käydään läpi seuraavassa Uudenkaupungin opetus- ja kasvatuslautakunnan kokouksessa.
Sähkösavukkeiden käyttö yleistymässä
THL:n mukaan nuorten eli 14–20-vuotiaiden sähkösavukkeiden käyttö on kaksinkertaistunut Suomessa vuodesta 2021 vuoteen 2023. Pojista sähkösavukkeita käytti päivittäin kuusi prosenttia ja tytöistä viisi prosenttia. Pojilla yleisintä sähkösavukkeiden käyttö oli peruskoulun 8. ja 9. luokalla, tytöillä ammattikoulun 1. ja 2. vuotena.
Kouluterveyskyselyn mukaan Uudessakaupungissa 8.- ja 9.-luokkalaisista sähkösavuketta tai jotain muuta tupakkatuotetta oli käyttänyt ainakin kerran 39 prosenttia vastaajista ja päivittäin sähkötupakkaa ilmoitti käyttävänsä 7,8 %. Ammattiin opiskelevista nuorista sähkötupakkaa käytti joka kymmenes. Lukion osalta tulokset puuttuvat.
Sähkötupakoinnista kysyttiin myös 4, ja 5. luokkien oppilailta. Uusikaupunkilaislapsista peräti 12 prosenttia ilmoitti käyttäneensä sähkösavuketta tai muuta tupakkatuotetta vähintään kerran. Koko maan tilastoissa tupakkatuotteita on ainakin kerran kokeillut vain 5,5 prosenttia alakoululaisista.
THL:n tietojen mukaan sähkösavukkeiden päivittäinen käyttö on yleistynyt nuorilla nopeasti koko maassa. Taustalla näyttävät olevan kertakäyttöiset niin sanotut vape-laitteet, jotka houkuttelevat värikkäällä ulkoasulla, makuaineilla ja sosiaalisen median näkyvyydellä. Nuoret voivat mieltää laitteet harmittomiksi, mutta niistä hengitetään haitallisia aineita, joiden välttäminen on erityisen tärkeää silloin, kun keuhkojen ja aivojen kehitys on kesken