Korppi esiintyy lähes koko pohjoisen pallonpuoliskon alueella. Monet alkuperäiskansat ovat pitäneet korppia yliluonnollisia kykyjä omaavana henkiavustajana, ja onpa sen uskottu olevan jopa eräs ihmisten kantaisistä. Lintu on nähty valon ja ymmärryksen tuojana.
Moni korppiin liitetyistä uskomuksista yhdistää linnun pahaan: sairauksiin tai jopa kuolemaan. Korpin näkeminen tiesi vähintään pahaa onnea. Jo pelkkä korpin äänen kuuleminen on voinut olla pahaenteistä, ja se on saattanut olla merkki tulevista perheriidoista tai eripurasta naapurusten kesken.
Korpin kuolemaan yhdistävät uskomukset lienevät saaneet alkunsa linnun elintavoista. Etenkin talvisin kaikkiruokainen lintu vierailee ahkerasti haaskoilla. Muinoin sotatantereiden kaatuneet ovat houkutelleet paikalle korppeja helpon ravinnon perässä.
Korppi käyttää ravinnokseen kuitenkin paljon muutakin kuin maastosta löytyviä haaskoja. Se saalistaa itsekin pikkunisäkkäitä, sammakoita, sisiliskoja ja selkärangattomia. Myös muiden lintujen munat ja poikaset maistuvat korpille, jos varomattomat emot jättävät jälkikasvunsa valvomatta.
Korpit ovat pitkäikäisiä lintuja. Suomen vanhin rengastettu korppi on löytynyt kuolleena 22 vuoden ja kolmen kuukauden ikäisenä. Paikkalintuna korppi tulee tutuksi reviirillään vieraileville tai siellä mahdollisesti asuville ihmisille. Monella eränkävijällä on kokemuksia siitä, kuinka korppi on pitänyt seuraa luonnossa oleilun aikana vuodesta toiseen.
Paikkauskollisuuden lisäksi korpit ovat pariuskollisia, muodostaen elinikäisen parisuhteen. Kevättalvella pariskunta lentää yhdessä taidokkaita, äänekkäitä soidinlentoja vahvistaen keskinäistä sidettään.
Korppipari rakentaa pesänsä tukevaan korkeaan puuhun, usein mäntyyn. Pesäpaikka voi löytyä myös jyrkältä kallionkielekkeeltä. Maalis-huhtikuussa naaras munii 3–6 munaa. Pari huolehtii yhdessä poikasista, jotka kesän aikana kasvavat ja itsenäistyvät. Syksyn tullen nuoret korpit lähtevät vaeltamaan, etsien sekä omaa reviiriään että sopivaa elinkumppania.
Ovatpa korppiin liittyvät uskomukset lintua mairittelevia tai eivät, yksi asia yhdistää melkein kaikkia: korppia pidetään älykkäänä, ovelana ja viisaana lintuna.
Nykyään monet tutkimustulokset vahvistavat korpin älykkyyden. Se osoittaa suunnitelmallisuutta ja itsehillintää, joiden kaltaista on eliökunnasta löydetty ainoastaan ihmisiltä ja osalta muista kädellislajeista.
Korpit ovat taitavia käyttämään kiviä ja keppejä työkaluina. Lisäksi ne osaavat houkutella löytämälleen haaskalle petoja, jotka repivät haaskan auki. Näin korpitkin pääsevät käsiksi luonnon pitopöydän antimiin.
Kuoleman sanansaattaja tai ei – ainakin korpin saattaa tavata kuolleen eläimen äärellä.
Teksti: Lily Laine, kuva: Maija Karala