Teemaviikko kutsuu haastaen aikuisia ja lapsia yhdessä sekä pohtimaan että pitämään ääntä hyvinvoinnista, erityisesti mielen hyvinvoinnista ja siitä, miten nämä toteutuvat lasten elämässä ja miten me jokainen voimme näitä teemoja aktiivisesti vahvistaa. Somepostauksissa on hyvä käyttää aihetunnisteita #SaanVoidaHyvin ja #SaatVoidaHyvin.
Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu YK:n ihmisoikeussopimus, sillä jopa 196 maata on sitoutunut noudattamaan sitä. Kyseessä ei ole mikä tahansa sopimus, vaan se on laaja-alainen ihmisoikeussopimus, joka sisältää esimerkiksi koulutukseen, terveydenhuoltoon, vanhempien kasvatusvastuuseen, lasten uskonnon- ja ilmaisuvapauteen sekä sosiaaliturvaan liittyviä oikeuksia.
Toki tiedostaen, että oikeudet tuovat lapselle mukanaan myös velvollisuuksia. Kaikkiaan lapsen oikeuksien sopimuksessa on 54 artiklaa, jotka on hyväksytty YK:n yleiskokouksessa 34 vuotta sitten vuonna 1989. Suomessa sopimus on lain tasoisena ollut voimassa vuodesta 1991.
Haluan erityisesti kiinnittää huomion sopimuksen kolmanteen artiklaan lapsen edun ensisijaisuudesta. Tämä kohta velvoittaa ottamaan huomioon lasta tai lapsia koskevassa päätöksenteossa aina ensisijaisesti lapsen edun. Lapsen etua arvioitaessa on aina otettava huomioon kaikki lapsen oikeudet. Tämä tarkoittaa, että sopimuksesta ei voi poimia arviointiin kulloinkin vain mieleisiä tai omaa näkemystä tukevia artikloja.
Toivon, että ”päättäjät, jotka etsivät suuntaa, löytävät majakan kaiken ideologisen myrskysään ja poliittisen merenkäynnin jälkeen”, kuten Ilkka Halava on upeasti muotoillut. Kun isoja ja valitettavan rajujakin päätöksiä joudutaan lähiaikoina ja -vuosina tekemään, niin toivottavasti päättäjät arvioivat lapsen edun ennen päätöksentekoa, sillä syntymättömiäkin sukupolvia on osattava puolustaa.
Koska olen koulutukseltani musiikinopettaja, en voi olla nostamatta esiin sitä tosiasiaa, että kulttuuri ja taide tukevat omalta osaltaan lasten ja nuorten hyvinvointia, kasvua ja oppimista monella tapaa. Taiteisiin osallistumisella on havaittu monin tutkimuksin olevan positiivinen yhteys muun muassa koettuun elämänlaatuun, terveyteen ja tyytyväisyyteen.
Taiteella on havaittu myönteisiä vaikutuksia mielen terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. On todella hienoa, että meillä täällä Vakka-Suomessa lapsilla ja nuorilla on erinomaiset mahdollisuudet tehdä ja osallistua kulttuuriin ja taiteisiin, monipuolisesti. Osaammehan myös käyttää näitä palveluita?
Olemme kaikki hyvin tietoisia, että lapsella ja nuorella on aina oikeus hyvään, hänen ikänsä mukaiseen leikkimiseen ja virkistystoimintaan sekä vapaaseen osallistumiseen kulttuurielämään ja taiteisiin.
Vinkkinä tiedoksi ja/tai muistutukseksi, että parhaillaan vietetään Lasten kuu – marraskuu -kulttuurikuukautta, jota Uudenkaupungin kaupungin kulttuuripalvelut ansiokkaasti järjestää yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Musiikkiopistossa jokaisella oppilaalla on mahdollista kehittää omia taitojaan ja motivaatiotaan soitossa ja/tai laulussa. Karkeasti todeten, yksilöopetusta musiikkiopistoissa annetaan sen kaikesta opetuksesta noin 70%, loppu 30% jakaantuu erilaisiin ryhmäopetuksen muotoihin.
Mikä fantastinen mahdollisuus meidän lapsilla ja nuorilla on viikoittain kohdata soiton-/lauluopettaja kahden kesken sekä viikoittain oppia yhdessä ikäisten kanssa ryhmäopetusaineissa korkean tason musiikin ammattilaisten ohjauksessa turvallisen positiivisessa ympäristössä. Musiikkiopisto-opinnot edistävät parhaalla mahdollisella tavalla lapsen ja nuoren hyvinvointia ja erityisesti mielen hyvinvointia.
Jussi Kauranen
musiikinopettaja