Nähdäkseni meillä on kolme tapaa, ensin tulee mieleen toiminta kansalaisjärjestöjen kautta. Ei onnistu, koska toiminta ei pyri muuttamaan virheellistä rakennetta.
Toinen tapa on vaikuttaa suoraan, joko rikkoen lakia tai kuntalaisaloitteen kautta. Lain rikkominen on huono asia, koska silloin altistumme jonkun muun oikeuksien polkemiselle. Kuntalaisaloitteessa on muutamia ongelmia.
Ensinnäkin rakenteiden muuttamiselle tarvitsemme aina useampia näkökulmia, koska yksin emme tiedä muuta kuin ”aavistuksia”, toinen ongelma on alotteiden ajatus, missä pyritään korjaamaan yksittäinen toiminta. Kolmas on annettu aika, johon aloitteen vastaamisella tai toteuttamisella ei ole, eli asia jää ilmaan. Tähän yksinkertainen toimintaratkaisu olisi vastauksen määräaikaisuus, vaikka toteuttamista ei tehtäisikään.
Kolmas tapa on vaikuttaa poliittisten luottamushenkilöiden kautta, jossa edustuksellisuus hämärtyy, koska on otettava huomioon oma ryhmä, sekä oma puolueen arvot ja asenteet sekä uskomukset. Sitten on otettava huomioon muiden ryhmien ja virkamiesten mielipiteet, koska myös tieto on valtaa.
Koska edustajiksi valikoituu pääosin ”kivoja ihmisiä”, jotka priorisoivat asioita hetkessä, syy-seuraus-lakien mukaan. Yhtään visionääristä edustajaa et löydä, joka ohjaisi tulevaisuutta.
Jos tunnet jonkun, ilmoita siitä koska siinä olisi minun edustaja. Me sivustakatsojat katsomme draamaa roolien mukaisesti, kuinka edustajat ja virkamiehet hyörivät. Toivoen yhteisestä veneestä, että joskus ymmärtäisivät luoda kohtaamispaikkoja ja tapahtumia vuorovaikuttamiseen kuntalaisten ja poliitikkojen sekä virkamiesten välille.
Aimo Rundgren