Miksi kouluilla on niin vähän rahaa?– Kaupungin viidesluokkalaiset tenttasivat päättäjiä lasten parlamentissa

0
Jan Vuorenlaakso (vas.), Taru Joutsa-Huutola, Jennika Salonen, Raimo Löfstedt, Jaana Reijonsaari-Korsman, Anniina Kukkula ja Arja Kitola (oik.) vastasivat viidesluokkalaisten tiukkoihin kysymyksiin.

Ensi viikolla vietetään lasten oikeuksien viikkoa, mutta Uudessakaupungissa tähän otettiin varaslähtö torstaina, kun kaupungin viidesluokkalaiset saapuivat Crusell-keskukseen lasten parlamentin istuntoon.

– Päivän teemana on lapsen oikeus hyvinvointiin. Siihen liittyvät myös tasa-arvo, terveys ja koulutus. Suomi ja Uusikaupunki turvaavat monien sääntöjen ja lakien avulla lasten oikeuksien toteutumista ja, jos ne eivät toteudu, omia oikeuksiaan voi vaatia, kaupungin hyvinvointijohtaja Jan Vuorenlaakso totesi.

Lasten parlamentti järjestettiin kaupungissa toista kertaa. Se on koulupäivän yhteydessä vietettävä tapahtuma, johon osallistuvat kaikkien kaupungin koulujen viidesluokkalaiset.

Tapahtuman tavoitteena on muun muassa vahvistaa oppilaiden osallisuutta osana kaupungin päätöksentekokulttuuria, mutta samalla harjoitellaan demokraattista vaikuttamista.

– Päivän ensimmäinen opetus onkin se, että yhteiskunnassa kaikilla on oikeuksia ja velvollisuuksia. Kaikilla on oikeus sanoa mielipiteensä ja tulla kuulluksi, Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Atso Vainio lisäsi.

Lasten tekemistä kysymyksistä rakennettiin paneelikeskustelu, joissa vastaajina toimivat kaupungin päättäjät ja viranhaltijat. Ensimmäisenä ääneen pääsivät Lokalahden koulun viidesluokkalaiset, jotka halusivat tietää, kuinka paljon kaupunki käyttää vuosittain rahaa lasten ja nuorten hyvinvointiin.

– Opetustoimen alla toimivaan perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen käytetään vuosittain 21 miljoonaa euroa, mutta myös muissa palvelukeskuksissa tuotetaan hyvinvointia. Esimerkiksi teknisissä palveluissa huolehditaan teiden kunnosta ja juoksevasta vedestä, jotka myös lisäävät toimiessaan kaupunkilaisten hyvinvointia, kaupungin opetustoimenjohtaja Arja Kitola vastasi.

– Kulttuuripalveluihin, museoihin, liikuntapalveluihin, kirjastoon ja nuorisopalveluihin käytetään vuodessa noin kaksi miljoonaa euroa. Summasta maksetaan palkkoja ja muita juoksevia kuluja, mutta sillä järjestetään myös hyvinvointia lisääviä tapahtumia, Vuorenlaakso lisää.

Lokalahtelaiset tenttasivat päättäjiltä myös sitä, miksi kaupunki säästää rahoja juuri koulujen toiminnasta. Kitola selvensi lapsille, kuinka kaupungille tulee rahaa sekä valtiolta että asukkailta verotuksen kautta. Tämä rahasumma on jaettava useamman tahon kesken.

– Summa on nyt aiempaa pienempi, eikä se riitä kaikkeen, joten myös muualta kuin kouluista haetaan säästöjä, Kitola sanoi.

– Tähän teillä on myös itse mahdollisuus vaikuttaa, kun pidätte koulun välineistä hyvää huolta, niin rahaa ei kulu siihen, että kouluihin ostetaan joka viikko vaikkapa uusia koripalloja. Raha olisi mahdollista käyttää johonkin muuhunkin, opetus- ja kasvatuslautakunnan puheenjohtaja Jaana Reijonsaari-Korsman huomautti.

Lokalahtelaiset halusivat lisäksi tietää, kuinka tulevassa noin 800 oppilaan Wintterissä edistetään lasten ja nuorten hyvinvointia.

– Siitä tulee iso talo, jonka sisällä on omia pieniä yksiköitä. Eskarille sekä ykkös- ja kakkosluokkalaisille tulee oma alueensa, omat alueet tulevat myös 3.–6.-luokkalaisille sekä yläkouluikäisille, Kitola totesi.

– Nuorisopalvelut tulevat Wintteriin saman katon alle, joten olemme entistä enemmän nuorten tukena ja kuuntelevina korvina, kaupungin nuorisopalveluiden vastaava Jennika Salonen huomautti.

– Kiusaaminen ja huono käytös heikentävät hyvinvointia, joten muut on huomioitava jatkuvasti. Wintterissä koululaiset ovat valmiiksi harrastuspaikkojen läheisyydessä, joten kuljetuksia ei tarvitse erikseen järjestää, se lisää hyvinvointia, hyvinvointilautakunnan jäsen Anniina Kukkula sanoi.

Kalannin viidesluokkalaisia kiinnosti se, miksi heidän koulunsa pihassa on niin huono kiipeilyteline. Siihen vastasi kaupungin liikuntapalveluiden vastaava Taru Joutsa-Huutola .

– Kalannin koulujen toiminta on vielä väistötiloissa, mutta yläkoululaiset siirtyvät Wintteriin sen valmistuttua, joten alakoululaisia varten tehdään parin vuoden päästä uusia pihajärjestelyitä, jossa myös liikuntatelineet huomioidaan, hän sanoi.

– Kaupunki on hakemassa valtiolta rahaa, jotta saisimme kunnostettua useamman koulun pihaa, Vuorenlaakso lisäsi.

Kalannin koululaisia mietitytti myös se, miksi he eivät pääse Uudenkaupungin jäähalliin luistelemaan. Joutsa-Huutola huomautti, että aikoja voi kyllä varata mistä tahansa koulusta.

– Ei siihen ole estettä, joten keskustelkaa järjestelyistä omissa kouluissanne, joissa rehtorit päättävät määrärahojen käytöstä, Kitola lisäsi.

Lasten parlamentin yhtenä osuutena oli äänestys, jossa lapset saivat maistelumenun avulla valita, mitä tortillatäytteitä koulun välipaloissa jatkossa tarjotaan. Maisteluun oli annettu jauheliha-, kasvis- ja tonnikalavaihtoehdot. Äänestyksen perusteella kouluruokana tarjottavien tortillojen täyte on jatkossa tonnikala. Voittaja sai 68 ääntä, kasvistäyte 44 ja jauheliha 19. Hylättyjä ääniä annettiin viisi kappaletta.

Koululaiset jakoivat risuja ja ruusuja päättäjille – Parlamenttipäivä toi vaihtelua kouluarkeen

Lapset olivat saaneet kouluihinsa ennakkotehtäviä, joissa piti miettiä, mitä hyvää tai huonoa palautetta heillä olisi kaupungin päättäjille. Kalannin viidesluokkalaiset kiittivät päättäjiä siitä, että heille järjestettiin opetustilat parakkeihin, jotta heidän ei tarvitse opiskella huonossa sisäilmassa.

– Lisäksi Kalannin nuokkari on kiva, mutta siellä voisi järjestää enemmänkin tapahtumia.

– Meillä on hyvä piha ja urheilukenttä on siinä ihan vieressä, niistä me haluaisimme kiittää, Hakametsän viidesluokkalaiset summasivat.

Koululaiset antoivat kiitosta myös kaupungin puisto-osastolle, koska alueella on paljon hyvässä kunnossa olevia puistoja.

– Myös oma koulurakennus on kiva ja jääkiekko- ja koripalloharjoitukset on järjestetty hyvin. Toivoisimme kuitenkin, että voisimme harrastaa myös amerikkalaista jalkapalloa ja futsalia. Lisäksi uusi jäähalli olisi kiva, Hakametsästä jatkettiin.

Lasten parlamentista ei pyydetty erikseen palautetta, mutta tortillamaistiaisia jonottavat lokalahtelaiset halusivat sanoa muutaman sanan. Emilia Tapion ja Ella Heinon mielestä lasten parlamentti toi mukavaa vaihtelua tavalliseen kouluarkeen.

– Täällä aulassa ainakin on aika meluista ja vähän sekavaa, mutta onhan täällä ihan kivaa, Tapio totesi.

– Onhan tämä erilainen torstai, joten oikeastaan tällaisia voisi olla vähän useamminkin, esimerkiksi kerran keväällä ja syksyllä ja kaikille kaupungin koululaisille, Heino lisäsi.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän