Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.) vieraili maanantaina Uudessakaupungissa. Hän piti puheenvuoron aamupäivällä Vakka-Suomen elinvoimafoorumissa ja jatkoi sen jälkeen vierailulle Valmet Automotivelle.
– Suomi elää viennistä, sen kuulee usein, mutta ei turhaan. Suomi elää myös tuonnista, investoinneista ja globaalien arvoketjujen toiminnasta, Tavio totesi puheenvuoronsa aluksi.
Tavio on kesäkuusta lähtien toiminut Petteri Orpon (kok.) hallituksen viennin edistämisestä vastaavana ministerinä ja hän kannustikin Uudenkaupungin kaupungin, Ukipoliksen, Uudenkaupungin kauppakamariosaston ja Uudenkaupungin yrittäjien järjestämässä foorumissa paikallisia yrityksiä tähtäämään rohkeasti myös ulkomaanvientiin.
– Ulkomaanvientiin saa apua Ulkoministeriön Team Finland -yksikön kautta. Teemme vienninedistämistyötä ja näyttää siltä, että yritykset tarvitsevat apua aiempaa aikaisemmassa vaiheessa. Menestys maailmanlaajuisessa kaupankäynnissä tarvitsee kaupallisen diplomatian palveluita, jotka perustuvat Ulkoministeriön arvovallalle ja läsnäololle, Tavio totesi.
– Verkostomme iskulauseena on maakunnasta maailmalle ja tätä matkaa rohkaisen tekemään myös Vakka-Suomessa, hän lisäsi.
Tavio korosti, kuinka vakaa kansainvälinen talous, toimivat kauppasuhteet, monenkeskeinen kauppajärjestelmä sekä kahdenväliset kauppasopimukset ovat olleet rakennuspalikoita Suomen menestystarinassa.
– Suomelle on tärkeää viedä, tuoda ja investoida mahdollisimman vapaasti. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kansainvälinen kauppa ja -politiikka ovat yhdistyneet aiempaa enemmän kansainväliseen geopolitiikkaan. Samalla siihen ovat vaikuttaneet koronan aiheuttamat tuotantokatkot, kuljetusinfrastruktuurin haasteet ja tuotannon palauttaminen omien rajojen sisään, Tavio listasi.
Nämä muutokset ovat asettaneet kyseenalaiseksi eräitä kansainvälisen kauppapolitiikan periaatteita. Suomessa on Tavion mukaan ymmärretty, että globaalit tuotantoketjut eivät ole vain yritysten kilpailukykyä ja valtioiden välistä positiivista keskinäisriippuvuutta lisääviä ilmiöitä.
– Vaan niihin liittyy myös riskejä pandemian ja suurvaltakilpailun takia. Taloudellinen turvallisuus ja huoltovarmuus ovat nousseet keskeisiksi tekijöiksi ja huoli kauppapolitiikan sulkeutumisesta on lisääntynyt, Tavio lisäsi.
Viime vuosina tapahtuneet muutokset ovat antaneet aihetta kansainvälisen kaupan toimintatapojen uuteen arviointiin. Muutokset ovat nostaneet ulkomaankauppaa käyvien yritysten kustannuksia.
– Nykyisessä tilanteessa korostan elinkeinoelämän omaa poliittista tilanteenlukutaitoa ja riskien ennakointia. Nyt vaaditaan entistä laajempaa näkökulmaa ja vuoropuhelua elinkeinoelämän ja valtiollisten toimijoiden välillä, hän lisäsi.
Suomen tärkeimmät vientimaat ovat Saksa, Ruotsi, Yhdysvallat, Alankomaat, Kiina ja Viro. Tavion mukaan Suomella on hyvä tavoite, että vienti lisääntyisi näihin kaikkiin maihin.
– Venäjän aloittaman hyökkäyssodan myötä itänaapuriin romahtanut vienti vaatii Suomelta kohdistamista uusiin markkinoihin. Olennainen kysymys nyt onkin, kuinka vakkasuomalaisten yritysten olisi mahdollista päästä uusille vientimarkkinoille ja löytää uusia kasvun mahdollisuuksia, Tavio pohti.
Ulkoministeriön palveluiden kohdemaan maajohtajina toimivat suurlähettiläät, joilla on apunaan maailmanlaajuisesti yli 400 liike-elämän korkea-arvoisia vaikuttajia eli kunniakonsuleita.
– Myös Business Finlandilla on yli 40 omaa toimipistettä maailmanlaajuisesti ja nämä palvelut ovat suomalaisyritysten käytettävissä. Team Finlandin verkosto muodostuu Ulkoministeriöstä, Business Finlandista, Finnverasta ja maakuntien ely-keskuksista, Tavio listasi.
Elinkeinojohtaja: Uudellekaupungille saatava lisää yritystukia
– Suomi elää viennistä, se on klisee, mutta täysin totta, totesi Vakka-Suomen elinvoimafoorumin avauspuheenvuoron käyttänyt Uudenkaupungin elinkeinojohtaja Jarkko Heinonen.
Heinonen huomautti, ettei 5,5 miljoonan kuluttajan markkina-alue tarjoa tarpeeksi tilaa merkittäville teollisuustuotannoille, joten suurten yritysten markkinat on löydettävä viennin avulla muualta.
– Yritysten on löydettävä vientimahdollisuutensa melko varhaisessa vaiheessa. Kotimarkkinoilla voi kasvaa noin 15 hengen yritykseksi, mutta siitä kasvaakseen on lähdettävä viemään tuotteita ulkomaille, Heinonen lisäsi.
Heinonen muistutti kuitenkin, että kaikkien yritysten ei ole tarvetta kasvaa niin suureksi, että vientimarkkinat tulisivat ajankohtaiseksi, vaan monelle riittää Suomen sijaan Varsinais-Suomi, Vakka-Suomi tai Uusikaupunki.
– Vakka-Suomi ja Uusikaupunki ovat äkillisen rakennemuutoksen alueita ja meille on myönnetty tukia hankkeiden toteuttamiseen, Heinonen huomautti.
Hän kuitenkin lähetti Valtioneuvoston suuntaan terveisiä, että Vakka-Suomi voisi kuulua yritysten kakkostukialueeseen, kuten Pohjois- ja Itä-Suomikin kuuluvat.
– Olisi ehkä perusteltua myöntää lisätukia tänne, koska hyvin muuten pärjäävällä Pirkanmaallakin kolme kuntaa saa lisätukia. Pienet ja keskisuuret yritykset saisivat valtiolta nykyistä enemmän investointitukea ja se auttaisi aluetta uuteen nousuun, Heinonen summasi.
– Kiitos terveisistä, otan ne vastaan ja katson, miten voin asiaa edistää, vastasi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.).