Eniten liikennettä on Vakka-Suomenkadulla. Jalankulkijat ja pyöräilijät kokevat kadun myös turvattomaksi. Se ei ole ihme, jos kadulla ajetaan jopa 70 km/h:n nopeuksia (US 9.11.). Markettien läheisyydessä autoilijoitten pinna palaa helposti. Kun markettien pihasta ei tahdo ruuhka-aikana päästä ajoväylälle, moni kaipaa alueelle liikennevaloja tai kiertoliittymää.
Vakka-Suomenkatu vaikuttaa vaaralliselta suhteutettuna rauhalliseen kaupunkikeskustaamme. Jos kadun liikennettä vertaa isompiin kaupunkeihin, niin se ei vaikuta kuitenkaan poikkeuksellisen vaaralliselta. Uudessakaupungissa ei vain ole totuttu niin suureen valppauteen, mitä isommassa kaupungissa liikkuminen vaatii päivittäin.
Toisaalta juuri se on yksi kaupunkimme hyvistä puolista, ettei täällä yleensä tarvitse pelätä keskustassa liikkuessaan.
Liikennemittaukset keskittyivät keskustaan. Asuinalueita ei tässä liikennelaskelmassa ollut mukana, siksi yksi riskitekijä jäi huomiotta. Asuinalueilla on katuosuuksia, joissa valaistus on heikkoa. Katuvalot on isoilla väylillä suunnattu vielä niin, että ne antavat valoa ajotielle, mutta jalankulkijat ja pyöräilijät kulkevat pimeällä kevyenliikenteen väylällä. Sieltä pimeästä kun astuu suojatielle, on autoilijan kyettävä reagoimaan todella nopeasti, ettei satu vahinkoa.
Kunnon valaistus on merkittävä osa liikenneturvallisuutta, etenkin kun väestö vanhenee. Iäkkäänä ihmisen hämäränäkö heikkenee.
Viime kädessä liikenneturvallisuus on meistä kaikista kulkijoista kiinni. Jos jokainen autoilija noudattaisi nopeusrajoituksia, me kaikki käyttäisimme heijastimia ja pyörässä valoa, onnettomuuksia tapahtuisi vähemmän.
Teija Uitto