Vanhoja papereita selatessa muistui mieleen, että kyllä meitä valtuutettuja hankkeen valmisteluprosessissa joissain asioissa aika lailla vedätettiin, suorastaan höynäytettiin. Alla kolme esimerkkiä.
1. Pohitullin alle 10 vuotta vanhan keittiön ja ruokalan piti säästyä purkamiselta. Kunnes – yllätys yllätys – keittiön lattiasta löytyi halkeama. Rakennusta ei kannata säästää oli virkamiesten tuomio. Todellinen syy oli oikeasti se, että SRV:n tarjouksessa keittiön paikalle oli tulossa uimahalli. Keittiö purettiinkin sitten heti ensimmäisenä.
2. Kuten muistetaan, koko hanke lähti liikkeelle ainoastaan koulujen ja uimahallikiinteistöjen peruskorjaamisesta. Valtuusto valitsi 27.3.2017 sen sijaan uudisrakentamisen vaihtoehdon. Ajan mittaan hanke paisui ja mukaan tuli muun muassa iso liikuntasali.
Oli selvää, että jotkut liikuntatilat koulun yhteyteen tarvittiin. Sen lisäksi, että Pohitullin ”Uki 400 areena” oli päätetty säilyttää. Liikuntatilojen kokoa suunniteltaessa tahtipuikkoa heilutti edesmenneen Heikki Walan johdolla ”Korihaitpuolue”, joka halusi kaikki turva- ym. määräykset täyttävän suuren koripallopyhätön. Korihait tilasikin Koripalloliitolta tarkoitustaan varten tiukan ukaasin. Sen mukaan Pohitullin liian ahtaassa hallissa ei enää voida liigatasolla pelata.
Mitenkäs kävi – koripalloa on pelailtu vanhaan malliin, viimeksi viikko sitten ja hyvin mahtui 800 katsojaa. Uuden Wintterin hallin katsojapaikoiksi oli merkitty suunnitelmiin 800. Jossain vaiheessa luku yllättäen ja mystisesti nousi 1 200 katsojaan ilman, että siitä erikseen huomattiin mainita.
3. Pahiten huijatuksi itseni valtuutettuna tunnen ”vihreän rakentamisen” lupausten pettämisestä. SiHy/Wintteriä mainostettiin laajalti ”pilottihankkeena ja mallina koko Suomessa”. Tässä ja Mauri Tenhosen Hinkulehdessä no. 10 sanotaan suoraan näin ”Hankkeen toteuttamisen keskeisenä ajatuksena on SiHyn rakentaminen ympäristövastuullisen eli ns. vihreän rakentamisen periaatteita noudattaen”.
Varmasti muutkin päättäjät muistavat arkkitehti Marko Kivistön viittaukset mm. Helsingin Oodi-kirjastoon, josta tuo verstas-termi on kotoisin. Moni taisi jopa hankkeen luonnoksia esiteltäessä olettaa, että talon arkkitehtuuri suunnitellaan itse. Todella paljon puhuttiin ympäristöystävällisestä ja ekologisesta puurakentamisesta, johon saadaan SyKen avustusta ja jopa tukea EU:lta. Puuta moni oletti rakennuksessa näkevänsä – mutta mites siinä lopulta kävi? Betonia, terästä ja lasia, joitten valmistaminen saastuttaa kaikkien eniten ilmastoa ja ympäristöämme, lopulta saamme hintaan 60 miljoonaa.
Kysyin keväällä, mikä on Wintterin rakentamisen hiilijalanjälki. En ole vielä saanut vastausta – ehkä luku on niin suuri, että sen laskeminenkin kestää kuukausia.
Tarmo Kangas
kaupunginvaltuutettu (kok.)