– Eteläpuolella liikkuvassa laumassa on varmuudella pentuja. On viitteitä myös siitä, että Uudenkaupungin lounaisosiin Lokalahden ja Taivassalon suuntaan olisi muodostumassa kolmas reviiri. Sieltä on ainakin saatu runsaasti havaintoja niin susiparista kuin löysästä porukasta, kertoi Varsinais-Suomen vs. riistapäällikkö Jörgen Hermansson Suomen riistakeskuksesta.
Varmennus alueella vakituisesti asuvien susien määrästä ja niiden reviireistä saataneen talven dna-keruuN kautta.
– Suden paluu koko Varsinais-Suomeen on luonnonsuojelun näkökulmasta vertaansa vailla oleva menestystarina, kuvaili Hermansson.
Varsinais-Suomessa ei käytännössä asunut susia 150:een vuoteen. Tilanne muuttui vuonna 2004, kun alueelle muutti susipari ja vuonna 2006 saatiin Oripäästä varma tieto neljän suden laumasta.
– Nyt läntisessä Suomessa on maamme tihein susikanta. Tunnettuja laumareviirejä on 14 ja susiyksilöitä arviolta 140, laski Hermansson.
Syyllinen susikannan kasvuun on valkohäntäpeura.
– Valkohäntäpeuroja, eli ruokaa susille, on täällä yllin kyllin. Tämä lienee myös selitys sille, että vaikka susia on täällä näin paljon, niin susien aiheuttamat vahingot ovat pysyneet maltillisina, Hermansson totesi.
Tutkijat uskovat, että Varsinais-Suomessa on ollut huomattavasti vähemmän metsästyskoiriin kohdistuneita susihyökkäyksiä kuin itäisessä Suomessa johtuen runsaasta peurakannasta. Kun ruokaa on paljon, ei susi pidä reviirilleen tullutta koiraa niin suurena uhkana.
– Tulevaisuudessa joudummekin pohtimaan sitä, miten alas valkohäntäpeurakantaa voidaan metsästyksellä rajoittaa, että sillä on vaikutusta susien käytökseen, Hermansson pohti.
Varsinais-Suomen susitilannetta käytiin torstaina läpi medialle järjestetyssä tilaisuudessa Laitilassa. Päivän järjestelyistä vastasi SusiLIFE-hanke.
Odotetaanko nyt siihen asti, että susi nappaa pienen lapsen?
Sitten takuulla keskustellaan.
Kommenttien lisääminen on estetty.