Uudenkaupungin seurakunnassa tehdään mittavaa arvoesineistön inventointitutkimusta. Seurakunta on kutsunut työhön, tutkija, FM Marja Tanhuanpään, jonka tehtävänä on käydä läpi kaikki seurakunnan kirkolliset esineet.
– Inventointi on esineiden tunnistamista kirkotuspenkistä häpeäpenkkiin ja ehtoollisvälineistä erilaisiin kirkkotekstiileihin, Tanhuanpää kuvailee syyskuun alussa alkanutta urakkaansa. Työmäärä on valtava, sillä Uudenkaupungin seurakunnalla on useita kirkkoja, seurakuntataloja ja kellotapuleja.
Tutkijan työ ulottuu myös Helsinkiin asti, sillä Uudenkaupungin seurakunnan kirkkoaarteista 38 on säilytyksessä Kansallismuseossa.
– Se kertoo, kuinka merkittäviä kirkkoja tällä alueella on, Tanhuanpää toteaa.
Kansallismuseo säilyttää Uudenkaupungin seurakunnan aarteista muun muassa Neitsyt Marian veistosta, ns. Barbara-kaappia eli Kalannin alttarikaappia, jossa on Barbaran legendaa kuvaavia maalauksia, arvokasta kynttiläkruunua, Pyhämaan kirkon ristiriipusta, messukasukoita, Lokalahden rippikellokaappia sekä Putsaaren kappelin kattopaanua, joka on alun perin Kalannin kirkon katosta.
– Ne ovat kansallisaarteita, siksi Kansallismuseo säilyttää niitä, jotta ne ovat varmasti turvassa.
Tutkija on aloittanut inventoinnin kiertämällä kaikki Uudenkaupungin seurakunnan tilat kartoittaakseen, kuinka laajasta esineistöstä on kyse. Esinemäärä on valtava. Inventoitavia esineitä, kalusteita, tekstiilejä ja taidetta on kymmeniä tuhansia yksittäisiä kappaleita.
Uudenkaupungin seurakunnan inventointitutkimuksessa Tanhuanpää dokumentoi myös Hannu Väisäsen keskustelua herättäneet teokset sekä esimerkiksi potan, joka on löytynyt Pyhämaan kirkosta.
– Jos esirukouspyyntölaatikkona on käytetty muovilaatikkoa, niin sekin pitää dokumentoida, koska se on kirkollinen esine.
Tutkimustyö on myös perusteellista. Tutkimustiedot kirjataan Kirkkohallituksen ylläpitämään esinerekisteriin. Se tarkoittaa, että jokaisen esineen historia on selvitettävä, esine kuvataan ja mitataan.
– Inventointitutkimus vaatii museoalan ammatillista osaamista. Tarkoituksena on siis tutkia, kartoittaa ja selvittää mitä arvo-omaisuutta seurakunnalla on. Käytännössä konttaan lattioilla, kiipeän ullakoille ja käyn läpi arkistotietoja, Tanhuanpää kertoo.
Esineiden arvoa ei mitata rahassa, vaan museaalisesta näkökulmasta. Esineistö kertoo paikallisten ihmisten ja alueen mahtisukujen historiasta sekä hengellisestä elämästä.
Kirkon kulttuuriperintöstrategian mukaan seurakuntien on määrä inventoida arvo-omaisuutensa viimeistään ensi vuonna. Tanhuanpää epäilee, että tätä ei ole kaikissa seurakunnissa oivallettu.
Seurakunnilla on lakisääteinen tehtävä huolehtia yhteisestä kulttuuriperinnöstä, mutta näin laajaa inventointia ei seurakunnissa ole aiemmin tehty. Seurakuntien kirkollisia esineitä inventoitiin vuosina 2003–2006. Nyt kyse on kuitenkin tarkemmasta inventoinnista.
– Seurakunnissa ehkä ajatellaan, että se aiemmin tehty inventointi riittää, mutta se on ollut suppea. Jos 2000-luvun alussa dokumentoitiin esimerkiksi Vanhan kirkon alttaripöydän liina, niin nyt dokumentoidaan sen lisäksi myös superfrontale eli alttarin reunusvaate, Tanhuanpää kertoo.
– Lisäksi meitä, jotka tätä työtä teemme, on ylipäätään Suomessa vähän.
Työ muistuttaa salapoliisin työtä. Tanhuanpää toivookin saavansa seurakuntalaisilta ja alueen asukkailta apua inventointiin.
– Olen kiinnostunut alueen kirkollisiin esineisiin liittyvästä historiasta ja tarinoista sekä valokuvista. Jos kotialbumista löytyy vanhoja kuvia esimerkiksi häistä tai kastetilaisuudesta, ne voivat antaa lisätietoa. Olen jo saanut paljon apua seurakunnan suntioilta sekä Uudenkaupungin kirjastolta, hän kiittelee.
Tanhuanpää asuu Raumalla, mutta hänellä on tunneside Uudenkaupungin seurakunnan alueelle. Hänen isoisänsä on lähtöisin Kalannista ja Tanhuanpää on Pyhämaan ensimmäiselle kirkkoherralle, Matthias Melanderille sukua 12. polvessa.
– Todennäköisesti kaikki pyhämaalaiset ovat hänelle sukua, mutta tämä etäinen sukulaisuus tekee tästä työstä vielä kiehtovampaa, hän myöntää.
Tietoja, tarinoita ja kuvia kirkollisista esineistä voi lähettää Marja Tanhuanpäälle osoitteeseen marja.tanhuanpaa@evl.fi tai soittaa hänelle numeroon 050 366 2436.