Uusikaupunki vetämään Vakka-Suomen yhteistä työllisyysaluetta vuonna 2025

0
Nykymuotoiset TE-toimistot jäävät historiaan vuoden 2025 alusta.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi tällä viikolla Turun työllisyysaluetta koskevan yhteistoimintasopimuksen ja työvoimapalveluiden järjestämistä koskevan suunnitelman. Uudistuksessa kuntien järjestämisvastuulle siirtyvät työllisyys- ja yrityspalvelut sekä niihin liittyvät tukitoiminnot.

Vastuu työvoimapalveluista siirretään valtiolta kunnille vuoden 2025 alussa, mutta toiminnan ylösajo käynnistyy ensi vuonna. Työvoimapalveluiden järjestämisalueita tulee Varsinais-Suomeen kaksi, toista aluetta vetää Turku ja toista Salo.

– Kaupungille tulee velvoite työllisyyspalveluiden tuottamiseen ja siitä tulee merkittävä osa kuntien toimintaa. Turun työllisyysalueesta tulee Suomen toiseksi suurin. Meidän mallilla alueille tuodaan kuntien omaan päätöksentekoon ja aluetuntemukseen myös toimintaa, Uudenkaupungin elinkeinojohtaja Jarkko Heinonen kertoi.

Uudistuksella yritetään parantaa työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista ja nopeuttaa työllistymistä. Tarkoituksena on tuoda julkiset työllisyyspalvelut lähemmäksi asiakkaita ja osaksi kuntien elinvoimatehtäviä.

– Tarkoituksena on luoda yrityksiä ja työnhakijoita tapaamaan kannustava Tinder, jossa ei ainakaan hidastettaisi työvoiman liikkuvuutta. Tarkoitus ei ole taistella jokaisesta kiinteistöistä, emmekä ole tekemässä hallintovirastoa, Heinonen summasi.

Työllisyysalueeseen kuuluvat kunnat rahoittavat yhteistoiminnasta aiheutuvat kustannukset. Työvoimapalveluihin liittyvien tehtävien järjestämiseksi valtio osoittaa kunnalle uuden valtionosuuden, jonka suuruus määräytyy kunnan työikäisen väestön, työttömien ja vieraskielisten määrän mukaan.

– Valtio puhuu kannustavasta rahoitusmallista. Kuntien vastuu työttömyyskustannuksista aikaistuu ja kokonaisuudessaan kuntien osuus työttömyyskorvauskustannuksista kasvaa, mutta kasvu on luvattu korvattavaksi valtionosuusjärjestelmällä. Valtionosuuksia lasketaan nyt, eivätkä ne muutu, jos työttömien määrä kasvaa tai vähenee, Heinonen totesi.

Hän kuvailee, kuinka kunta voittaa, jos se voi järjestää palveluita niin, että työttömien määrä vähenee. Jos työttömien määrä kasvaa, niin kunta häviää.

– Kuntia paimennetaan siis kepillä keksimään hyviä toimintatapoja, Heinonen lisäsi.

Heinosen mukaan eteen tuleva tilanne on toisaalta uhka, mutta myös mahdollisuus. Vielä ei esimerkiksi tarkkaan tiedetä, kuinka raha liikkuu kuntien kesken tai, miten hankinnat tai viestintä organisoidaan. Uudenkaupungin valtionosuus kasvaa nykyisestä vajaalla miljoonalla eurolla, mutta Heinosen mukaan sen hyödyntämiseksi kaupunki tarvitsee toimintaan jatkuvaa ratkaisukeskeisyyttä.

– Seuraavat kaksi vuotta ovat kaikkein kriittisimmät. Ensi vuonna suunnitellaan ja valmistellaan ja toiminta käynnistyy vuonna 2025, Heinonen huomautti.

Työvoimatoimistojen ja Ely-keskusten henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksella kuntiin vanhoina työntekijöinä, mutta työtehtävät saattavat muuttua. Työllisyyspalveluihin liittyviä tehtäviä hoitavia henkilöstö siirtyy vastuukunnan palvelukseen.

– Palvelut on järkevintä toteuttaa niin, että Uusikaupunki ottaa vastuuta osasta muiden Vakka-Suomen kuntien palvelusta. Pienemmissä kunnissa työskentelevä henkilö on kuitenkin osa isompaa tiimiä. Selvitämme vielä, mitkä kunnat lopulta ovat Vakka-Suomen yhteisessä toimialueessa ja sen jälkeen saamme tarkemmat tiedot henkilöstömäärästä, Heinonen totesi.

Turun työllisyysalueeseen kuuluisi kokonaisuudessaan noin 300 työntekijää, joista 81–90 työskentelisi Turussa ja Uudenkaupungin toimipaikassa olisi noin 12 työntekijää.

– Kunhan luvut täsmentyvät, niin alamme rakentaa työllisyysalueiden sisäisiä tehtävänkuvauksia ja työnjakoa, Heinonen lisäsi.

Turun työllisyysalueen ylin päätöksentekoelin on perustettava lautakunta, joka toimii osana Turun kaupungin organisaatiota. Se on myös työllisyysalueen kuntien yhteinen monijäseninen toimielin ja työllisyysalueen työvoimaviranomainen. Toimielimessä on 13 alueen kuntien valtuustojen toimikaudekseen valitsemaa jäsentä.

Turku valitsee kuusi jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet. Vakka-Suomen seudun kunnat valitsevat toimielimeen yhden jäsenen ja tälle henkilökohtaisen varajäsenen. Varajäsenen on oltava eri kunnasta kuin varsinaisen jäsenen.

– Kyseessä on siis varsin iso muutos, ja jos juuri ei olisi toteutettu suurta sote-muutosta, niin tästä TE24-uudistuksesta olisi puhuttu paljon enemmänkin, koska tämä vaikuttaa kuntatalouteen ja kuntien toimenkuvaan niin paljon, Heinonen summasi.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän