Valtiovarainministeriö tiedotti perjantaina, että viime vuoden kuntien verotuksen valmistuminen tuo muutoksia sote-siirtolaskelmiin ja kuntien valtionosuuksiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sote-uudistukseen liittyvä verorahoituksen tarkistuslaskenta on tuomassa yli 400 miljoonan euron uudet leikkaukset kunnille maksettaviin valtionosuuksiin.
Yhteensä kuntien saamat valtionosuudet laskevat ensi vuonna 750 miljoonaa euroa, mutta viime perjantaihin asti luku oli alle puolet tästä. Valtio on siis pienentämässä kuntien valtionosuuksia vielä siinä vaiheessa, kun kunnat ovat jo ilmoittaneet ensi vuoden veroprosenttinsa valtiolle ja talousarviokäsittelyt ovat jo loppusuoralla.
Uudenkaupungin talousjohtaja Anne Takalan mukaan tieto leikkauksista tuli kunnille täysin yllättäen.
– Uudenkaupungin talousarvio on jo nyt käyty tarkasti läpi ja säästöjä on etsitty kaikin mahdollisin tavoin. Yhteistoimintaneuvottelut ja sopeuttamisohjelman teko ovat käynnissä, mutta ne ovat kesken, Takala sanoo.
Takala toteaa, että siinä vaiheessa, kun veroprosentit on jo ilmoitettu verohallinnolle ja osa kunnista on jo hyväksynyt ensi vuoden budjetin, ei ole pikaisia ratkaisuja käytettävissä.
Kuntaliiton laskelmien mukaan valtionosuuksien leikkaus tarkoittaisi noin 80 euron lisäleikkausta jokaista kuntalaista kohden. Sen kattaminen tarkoittaisi noin 0,33 prosenttiyksikön nostoa kunnallisveroon.
Ministeriöstä kerrotaan, että tänä vuonna tehty tarkistuslaskentaa esimerkiksi kuntien tilinpäätöksistä ja verokertymästä. Tällä varmistetaan, että kustannuksia ja tuloja siirtyy kunnilta hyvinvointialueille sote-palveluiden todellisia kustannuksia vastaava määrä. Sote-lainsäädännön mukaan mahdollinen epätasapaino korjataan viimeistään valtionosuuksissa.
Koska kuntien tuloista kunnallisveroprosenttia on jo leikattu 12,64 prosenttiyksikköä vuodelle 2023, on kustannusten ja tulojen erotus säädetty tasattavaksi kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta tehtävänä vähennyksenä tai lisäyksenä vuodesta 2024 lukien. Vuoden 2023 osalta vähennys tai lisäys on säädetty tehtäväksi jälkikäteen vuosina 2024 ja 2025.
Ministeriön mukaan valtionosuuden lisäsiirrolla varmistetaan uudistuksen periaatteena oleva kustannusneutraalisuus kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion välillä.
Vuoden 2022 verotus valmistui lokakuun lopussa. Lopullisten verotulotietojen perusteella laskettu valtionosuuden vähennystarve poikkeaa aiemmin arvioidusta tasosta. Vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa pysyväksi valtionosuuden vähennykseksi arvioitiin 224 miljoonaa ja vuotta 2023 koskeva osuus 112 miljoonaa euroa.
Verotuksen valmistuminen muuttaa edelleen vuoden 2024 valtionosuuksia siten, että pysyvä vähennys kuntien valtionosuuksiin kasvaa yhteensä 501 miljoonaan euroon. Vuotta 2023 koskeva määräaikainen osuus vuodelle 2024 kasvaa yhteensä 250 miljoonaan euroon.
Muutokset eivät vaikuta hyvinvointialueiden rahoituksen tasoon, joka määräytyy kunnilta hyvinvointialueille siirtyneiden sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen vuoden 2022 nettokustannusten perusteella.
Kuntaministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) ehti ottaa kantaa valtionosuuksien laskuun viestipalvelu X:ssä. Ikonen totesi, että hallitus pyrkii löytämään tilanteeseen ratkaisuja.
Valtiovarainministeriön vero-osasto selvittää asiaa lisää vielä tällä viikolla, mutta vero-osaston päällikkö, ylijohtaja Terhi Järvikare kommentoi sunnuntain Helsingin Sanomille, että yllätysleikkausten syynä on viime vuoden ennustettua pienemmistä pääomatuloista.
– Mikäli suurin lisäleikkausta selittävä tekijä on pääomatulojen eli myyntivoittojen jääminen alle ennusteen, kuten julkisuudessa on kerrottu, on rahoitus liian riippuvainen satunnaistekijöistä. Kuntien rahoitus ei saisi koskaan olla riippuvainen pörssikurssien kehityksestä ja siitä, minkälainen pörssivuosi kulloinkin oli, Takala huomauttaa.