– Meillä oli maatila, jonka konetyöt tuntuivat aina todella kiinnostavilta. Oli selvää, että maatilan kasvattaminen tuottoisaksi oli mahdotonta ja koska konetyöt kiinnostivat syntyi ajatus puhtaasta traktoriurakoinnista.
Kun Olli ja isä Esa matkustivat vuonna 2015 Ouluun hakemaan uutta S-sarjan Valtraa, oli innostus katossa.
– Siihen aikaan ei juuri täälläpäin ollut muilla niin isoja koneita. Se oli nuorelle kova juttu.
Siitä alkoi Ollin yrittäjän taival, vaikka hän oli jo aiemmin ollut mukana perheyrityksessä, joka pyörittää autokoulua sekä tarjoaa tilausajoja linja-autolla.
– Tilausbussia ajoin myös aluksi monta vuotta, mutta se jäi opetus- ja traktorihommien lisääntyessä.
Lopulta myös ajo-opetus jäi ja Olli alkoi yhä enemmän siirtyä maansiirtopalveluiden pariin. Ensimmäisen oman kaivinkoneensa hän oli jo hankkinut.
– Sillä tein ensimmäiset kolme vuotta pelkästään vasarointia ja muuta louhintaan liittyvää työtä.
Vuosina 2016–17 Lehmusvaara teki itse mursketta. Se oli kova koulu, eikä siihen ole enää paluuta. Palautetta tuli, eikä aina niin positiivista.
– Paljon siinä oli hyvääkin, mutta en enää omaa mursketta lähde tekemään. Se oli niin stressaavaa.
Samoihin aikoihin hän aloitti auraukset Pyhärannassa ja Uudenkaupungin keskustan pihoilla.
Pyhärannan kunnan aurauksista hän huolehti 6–7 vuotta
– Lopetin ne, kun Wintterin työmaa alkoi. En pystynyt enää huolehtimaan Pyhärannan ja Ugin aurauksista sekä Wintteristä yhtä aikaa.
Pyhärannasta jäi kuitenkin hyvät muistot.
– Jos koko aikana tuli viisi kertaa huonoa palautetta, niin siinä kaikki. Se hoidettiin hyvin.
Lehmusvaaran työpäivän pituus on yleensä aamusta iltaan.
– Se sopii minulle paljon paremmin kuin kahdeksan tai yhdeksän tunnin päivä, Lehmusvaara sanoo ja täsmentää, että tärkeintä on saada päivän työt tehdyksi.
– Jos aamulla lähden ja illalla kotiin palatessa olen päässyt omaan päivätavoitteeseeni, se on ollut hyvä päivä. Ei se tunnu raskaalta. Palo siihen työhön on ollut aina.
Kokemusta on kertynyt sen verran, että hän on oppinut jättämään turhanpäiväisen stressaamisen pois.
– On ollut pelko, että työ loppuu. Ei se ole onneksi loppunut. Huonot ajat eivät ole näkyneet alalla millään tavalla.
Ammattikoulussa autonasentaja-puolella opiskelu oli nuorena selvä valinta. Sen jälkeen hän pääsi Teboilille kesätöihin ja jatkoi Mika Markelan opissa neljä vuotta.
– Teboil-aika oli hyvää oppia, hän kehuu.
Koulut hän kävi äkkiä alta pois, koska se ei ollut hänen mieleensä. Sama koski autokoulun opettajan papereita.
Lehmusvaarat pyörittävät perheyrityksenä Uudenkaupungin Autokoulua. Mukana ovat Ollin veljet Ville ja Kalle sekä isä Esa.
– Kun aloitin, Kalle istui kyydissä aina pienestä pitäen kunnes sai oman kortin, Olli kertoo 12 vuotta nuoremmasta veljestään.
Olli Lehmusvaaralla on kaksi isoa Fendt-traktoria ja yksi pienempi auraustöihin. Lisäksi on kärryt, harjat, aurat ja muut sekä lavetti kaivinkoneen kuljetusta varten.
Kaivinkoneita on tällä hetkellä kaksi. Wintterin työmaa on työllistänyt parhaimmillaan kaivinkoneen ja kaksi traktoria. Ollin toinen traktori on ollut alusta saakka ajossa Wintterissä ja on edelleen. Asiakkaina on rakennus-/maanrakennusyrityksiä.
– Yksityishenkilöiden mökkejä ja pihoja tehdään paljon.
Oman lämpimän hallin rakentaminen pihapiiriin oli tärkeää.
– Kolmen lapsen isänä se on paras asia, mitä yrityksenä on saanut aikaiseksi.
Nyt lapset pääsevät halliin puuhailemaan ja isä saa pitkien työpäiviensä aikana viettää perhe-elämää.
Aiemmin töitä on tehty maatilan kylmässä hallissa.
– Se on ankea paikka korjata, Lehmusvaara pyörittelee päätään.
Viime aikoina elämään on alkanut mahtua muutakin, kun Olli hurahti driftingin maailmaan ja hankki kilpa-auton.
– Edelliskesänä ostettiin. Oli ensimmäinen kerta koko aikana, kun tarvitsi muutakin tekemistä kuin työtä.
Työssä ja harrastuksessa on paljon samaa, mutta ajaessa ei mieti muuta kuin seuraavaa mutkaa.
– Tämä on koko perheen harrastus. Marjut (puoliso) on todella kiinnostunut ja aivan innoissaan.
Laji oli jo ennestään tuttu, mutta matka Honkajoelle drifting-kisoihin puraisi kunnolla.
– Seistiin radan reunalla ja tuli olo, että miksi me ollaan tässä, eikä ajamassa.
Tänä vuonna ei kuitenkaan vielä kilpailtu.
– Olli ja Kalle ovat ottaneet kyytiinsä kesän aikana useita nuoria sekä yrityselämän kautta tulleita ystäviä ja tuttuja. Kyyditettävän aito hymy tuo itsellekin hyvä fiiliksen, Olli toteaa.
Hallissa on nyt kaksi drifting-autoa, joista toinen on tällä hetkellä purettuna runkoon saakka.
Ensi kesäksi varmasti kuitenkin valmistuu, sillä se kuuluu Olli Lehmusvaaran luonteeseen niin töissä kuin harrastuksessa.
– Talon pohjan tekeminen voi olla monelle elämän suurin juttu. Se pitää tehdä kunnolla. Se ei näy lopputuloksessa, mutta jos ei ole kunnolla tehty, tulee ongelmia, hän muistuttaa.
Olli Lehmusvaara
Yrittäjä: Olli Lehmusvaara
Yrittäjänä alalla: 8 vuotta
Perustamisvuosi: 2011
Ala: traktoriurakointi ja maanrakennustyöt
Työntekijöiden määrä: 1
Tässä juttusarjassa esitellään paikallisia pienyrittäjiä muutaman viikon välein. Seuraavana on vuorossa V-S Pihakivi Oy:n Sauli Suvitie.
