Uudenkaupungin keskustassa järjestettiin perjantaina kahdet juhlat yhtä aikaa. Uudessa kirkossa pidettiin päiväkodeille ja kouluille perinteinen adventtikirkko. Kirkkoa vastapäätä, Seikowin salissa, järjestettiin talvituokio, johon osallistui osa lapsista.
Talvituokio oli tunnukseton juhlatilaisuus, jonka ohjelmassa ei ollut uskonnollisia elementtejä.
– Opetushallitus on ohjeistanut, että uskonnollisille tilaisuuksille on järjestettävä aina vaihtoehto, joka on tavoitteiltaan ja sisällöltään mahdollisimman samankaltainen kuin uskonnollinen tapahtuma, luokanopettaja Niina Pohjola kertoo.
Uudenkaupungin varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa näitä uskonnollisia tilaisuuksia on ollut perinteisesti kaksi: adventtikirkko ja pääsiäiskirkko. Tänä vuonna kaupunki järjesti ensimmäistä kertaa adventtikirkkoa korvaavat tunnuksettomat tilaisuudet ja niihin osallistui kaikkiaan yli 150 lasta ja nuorta.
– Tilaisuuksia järjestettiin kulttuurikeskus Crusellissa, Lokalahdella, Kalannissa ja keskustassa, Seikowin salissa, kasvun ja oppimisen palveluiden kansainvälisyyssuunnittelija Sari Sahlgren kertoo.
Tilaisuudet olivat kaikille avoimia.
– Lähetimme vanhemmille Wilma-viestin ja vanhemmat saivat päättää, kumpaan lapsi tai nuori osallistuu.
Alun perin kaupunki suunnitteli tunnuksettoman juhlan järjestämistä ostopalveluna. Kun se osoittautui kalliiksi, Sahlgren lupautui keräämään porukan, joka suunnittelee ja toteuttaa tapahtuman.
– Saimme kokoon fantastisen ja innostuneen porukan. Kaiken lisäksi tässä toteutui kulttuuripalveluiden ja kasvun ja oppimisen palveluiden yhteistyö, Sahlgren kehuu. Hänen lisäkseen tunnuksettoman juhlan järjestäjinä ovat olleet opettajat Niina Pohjola, Reeta Laakso, Hannu Huitu ja kulttuuripalvelujen vastaava Petri Hatakka.
Talvituokio-tapahtuman suunnittelu oli haastavaa, sillä sen piti olla täysin tunnukseton ja silti mahdollisimman samanlainen kuin adventtikirkko. Lisäksi ohjelma oli suunniteltava kaikenikäisille lapsille ja nuorille.
– Lähdimme rakentamaan ohjelmaa, jossa on musiikkia ja tarinaa. Tarina perustui moraaliin ja se oli sen verran syvällinen, että se puhutteli myös nuoria. Musiikissa oli svengiä, Sahlgren kuvailee.
Tunnuksettomasta juhlasta karsittiin kaikki jouluun liittyvät asiat, niinpä ohjelmassa ei mainittu edes tonttuja. Sen sijaan tarina ja musiikki keskittyi suomalaiseen metsään ja metsän eläimiin. Yleisö oli monikielinen, juhlan laulut olivat suomen- ja englanninkielisiä.
