Kun Suomen Turku on julistanut joulurauhan ja jouluaatto alkaa kääntyä iltaa kohti, astuvat ensimmäiset vapaaehtoiset vartioon. Suomen sankarihaudoilla on järjestetty kunniavartioita sankarivainajien muistoksi ja sotaveteraanien kunniaksi aina vuoden 1948 joulusta lähtien.
Kalannin sankarihaudalla on ollut aaton kunniavartio, eli jouluvartio, vuodesta 1955 alkaen. Kalannista tapa levisi muutamaa vuotta myöhemmin Uuteenkaupunkiin.
– Jussi Vikaisen Kalannin kirkkomaalle veistämä sankaripatsas vihittiin itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta vuonna 1955. Ilmeisesti ensimmäinen vartio järjestettiin heti saman vuoden jouluaattona, kertoi Kalannin jouluvartion nykyinen vartiopäällikkö Juha Harikkala.
Aloitteen kalantilaisten vartiosta teki metsänhoitaja, reservinkapteeni Osmo Leino . Esikuvana hänellä oli ilmeisesti Turun kunniavartio. Ensimmäisessä jouluvartiossa oli Leinon lisäksi mukana Erkki Luntamo, Allan Gottleben, Väinö Harikkala, Reino Tervakk o ja Veikko Hietala . Vartio suoritettiin parivartiona ja jokaisen vartiovuoro kesti puolitoista tuntia, armeijan perinteen mukaisesti.
– Parivartio on yhä käytössä, mutta nyt vuoro kestää vain vartin verran. Näin siksi, että vartioon on ollut paljon halukkaita vapaaehtoisia, selvitti Juha Harikkala.
Aluksi vartiossa olevat olivat reservinupseereja. 1960-luvulla mukaan tulivat aliupseerit ja tänä päivänä vartioon saavat ilmoittautua mukaan kaikki halukkaat, armeijan suorittaneet henkilöt.
Kalannin jouluvartioon osallistuneiden joukossa on useita henkilöitä, joilla vartiovuoroja on takana jo useita kymmeniä. Peräti yli 50 kertaa jouluvartioon on osallistunut Erkki Harikkala.
– Ensimmäisen kerran oli vartiossa mukana vuonna 1971. Olin tuolloin vielä varusmiespalveluksessa. Siitä asti olen ollut joka jouluaatto vartiossa, lukuun ottamatta sitä yhtä joulua, kun minulla oli käsi paketissa, muisteli Erkki Harikkala.
Kalannin ensimmäisessä jouluvartiossa olivat mukana Erkin isä Väinö Harikkala ja isosetä Allan Gottleben.
– Lisäksi kaikki veljeni ja poikani ovat osallistuneet jouluvartioon, joten kyllähän tämä on vahvasti osa meidän suvun jouluperinteitä, pohti Erkki Harikkala.
– Jouluaattona mennään ensin kirkkoon, sitten jouluvartioon ja vasta sitten tulee pukki, Erkki Harikkala hymyili.
Harikkalat eivät suinkaan ole ainoa kalantilaissuku, jonka jäsenet ovat osallistuneet sankarihaudan jouluvartioperinteeseen jo usean sukupolven voimin.
– Varmasti moni nuorempi kokee, että vartioon osallistumalla pitää myös elossa niitä omille lähisukulaisille tärkeitä perinteitä ja arvoja, Juha Harikkala tuumii.
Jouluvartioon tarvitaan parikymmentä vapaaehtoista. Vartiopäällikkönä Juha Harikkala esittää halukkaille kutsun saapua vartioon.
– Minun vapaaehtoisten listalla on peräti 70 nimeä. He kaikki ovat osallistuneet jouluvartioon ainakin kerran 2000-luvun aikana. Itse kysyn aina ensin kiinnostusta edellisvuoden osallistujilta ja, jos heille ei sovi, niin sitten laajennetaan piiriä.
Kaikki jouluvartioon osallistuvat vapaaehtoiset ovat Kalannista.
– Tai yksi henkilö asuu nykyään Turun lähistöllä, mutta hän haluaa ehdottomasti olla mukana, aivan, kuten hänen isänsäkin oli aikoinaan, lisäsi Juha Harikkala.
Koko jouluvartion ajan sankaripatsaalla palavat tervapadat.
– Tai nyt saamme tyytyä vain yhteen, kun toinen vanhoista padoista hajosi. Padat on tehty joskus aikanaan Uudenkaupungin Rautavalimolla, mutta ei kai niiden muottejakaan ole enää tallella, aprikoi Erkki Harikkala.
Hän on vuosikymmeniä vastannut myös tervapatojen valmistuksesta. Kestävään tuleen tarvitaan grillihiiliä, poltto- tai jäteöljyä sekä koivupilkettä.
Jouluvartio sankarihaudalla alkaa sunnuntaina kello 16.30 ja se päättyy kello 19. Ensimmäisessä parivartiossa on mukana Jouni Tuominen . Hän on osallistunut jouluvartioon jo 40 kertaa.
– Siinä on hyvä paikka rauhoittua ja pohtia pian päättyvän vuoden antia, totesi Jouni Tuominen.
– Vartio on ajoitettu aina niin, että vartion alettua päättyy kirkossa jouluaaton hartaus. Kirkkoväki saapuu sankaripatsaan luo ja kaikki laulavat vielä yhdessä virrestä ” Enkeli taivaan lausuin näin ” viimeisen säkeistön. Siinä kohtaa on hautausmaalla aivan erityinen tunnelma, Harikkalat kuvailivat.
Erkki Harikkala arveli, että tänä vuonna väkeä kertyy sankaripatsaan luo vielä edellisvuosia enemmän.
– Kun maailman tilanne on tämä, niin menneiden polvien uhrauksia osataan arvostaa yhä enemmän.
Vartiovuorossa oleville henkilöille ei saa puhua, mutta vartiotupaan saa käydä tutustumassa.
– Meillä on vartiotupa Kalannin seurakuntakodissa ja vartiopäällikkönä olen itse paikalla koko vartion ajan. Vartiotuvassa vaihdetaan vartiossa käytettävä sotilasasu, nykyään maastopuku, ylle, kertoi Juha Harikkala.
Vanhan perinteen mukaan vartiotuvan pöydällä palaa yksi kynttilä, siinä on vartio-ohjeet ja jouluevankeliumin kohdalta avattu raamattu.
Uudenkaupungin kunniavartiossa mukana nuoret kadetit
Uudessakaupungissa Vanhan kirkon sankaripatsaalla alkaa kunniavartio jouluaattona kello 16 ja se päättyy kello 20. Vartion järjestävät yhteistyössä Uudenkaupungin Reserviläiset ja Vakka-Suomen Reserviupseerit.
– Olemme otettuja ja ilahtuneita siitä, että tämän vuoden kunniavartiossa on mukana peräti kolme Uudestakaupungista kotoisin olevaa kadettia, Rami Tapio, Atte Sormunen ja Aarne Järvinen , totesi Uudenkaupungin Reserviläisten puheenjohtaja Marko Oinas.
Kadetit tulevat suorittamaan vartiovuoronsa kadettien paraatipuvussa, johon kuuluu varusteena miekka.
– Kunniavartio on meille kunniatehtävä, jonka ylpeydellä suoritamme. On hienoa päästä näin jouluaattona kunnioittamaan Suomen itsenäisyyden puolesta henkensä antaneita, painottivat kadetit Sormunen ja Järvinen.
Vartioon kaikki vapaaehtoiset kulkevat Raatihuoneelta sankarihaudalle ja takaisin. Vartio suoritetaan parivartiona ja vartiovuoron pituus on noin 20 minuuttia.
– Seurakunta tuo kynttilän jokaiselle sankarihaudalle ja me sytytämme vartion ajaksi joulutulet, joten tunnelma sankarihautausmaalla on hyvin kaunis ja koskettava, kuvaili Marko Oinas.
