Suomen Partiotyttöjen johtaja Tessi Fazer innostui vajaat sata vuotta sitten, kun hän näki Ruotsissa adventtikalenterin. Siitä syntyi ajatus, että suomalaiset partiotytötkin voisivat tehdä oman kalenterinsa, jonka avulla partiotoimintaan olisi mahdollista kerätä varoja. Fazer pyysi ystävänsä Ulla von Wendtiä tekemään kalenterin kuvituksen ja niin syntyi ensimmäinen Suomessa myyty adventtikalenteri vuonna 1947.
Ensimmäinen kalenteri ei tosin ollut menestys, koska se oli värisävyiltään harmahtavan ruskea, eivätkä suomalaiset oikein ymmärtäneet avautuvien luukkujen ideaa. Idea adventtikalentereista jäi kuitenkin itämään ja nyt partiolaisten jouluista kalenteria on tehty jo 76 vuotta.
Ihan näin pitkään ei Sirkku Vilén ole partiolaisten adventtikalentereita kerännyt, vaan ensimmäisen kerran hän hankki sen vuonna 1995. Tuon vuoden kalenterin kuvitti taiteilija Salli Parikka, joka on kuvittanut muun muassa oppi- ja lastenkirjoja, etikettejä ja postikortteja.
– Naapurin lapset tulivat kauppaamaan kalenteria ja siitä se keräilyharrastus sitten lähti. Oli mukava tukea lasten harrastusta ja näihin päiviin asti on aina oveni takana jonkun tutun lapsi käynyt kalenteria myymässä. Nyt olen kerännyt partiolaisten kalentereita liki 30 vuotta, Vilén kertoo.
Vilénin kalenterit ovat avaamattomia ja osa on vielä alkuperäisessä myyntipakkauksessaan. Kalenterit hän kiinnittää jouluksi kotinsa vaatehuoneen ja eteisen oviin, jotta ne näkyisivät mahdollisimman moneen suuntaan. Joulun jälkeen kalenterit pakataan vaatehuoneeseen, kunnes on seuraavan joulujuhlan aika.
– Ilahduttavaa seurata, kuinka taitavat taiteilijat ovat kuvittaneet kalentereita vuodesta toiseen. Osa nimistä on tuttuja lastenkirjojen tai joulukorttienkin kuvien kautta, Vilén huomauttaa.
Hänen lapsensa tai lapsenlapsensa eivät ole koskaan saaneet avata juuri näiden kalenterien luukkuja, muita joulukalentereita heille toki on hankittu.
– Yksi lapsenlapsistani kysyi joskus, että koska näiden luukkuja oikein saisi avata. Vastasin siihen, että sitten, kun minä olen kuollut. Poika totesi siihen, että ei niitä silloin ainakaan avata. Sain tyttäreltäni palautetta, että oliko tuo nyt ihan järkevästi sanottu. Olen myöhemmin kysynyt aikuiselta lapsenlapseltani, että muistaako hän keskustelua, mutta ei kuulemma muista, Vilén kuvailee.
Jos adventtikalenterin luukkuja raaskisi avata, niin huomaisi, että partiolaisten adventtikalenterin tiettyjen luukkujen kuva-aiheet vakiintuivat kalenterissa nopeasti. Kuvissa toistuvat adventtikynttilät, Lucia-neito, Suomen lippu ja Jeesus-lapsi. Viime vuosina kalenteri on muuttunut adventtikalenterista joulukalenteriksi ja ensimmäinen luukku avataan vasta joulukuussa.
– Kalenterit ovat vuodesta toiseen olleet niin kauniita, ettei niitä ole raaskinut avata. Ne ovat jouluista taidetta ja omalla tavallaan tuovat juhlahenkeä loppuvuoteen, Vilén selittää.
Joulukalenterissa uusi juttu joulun odotukseen joka aamu 24.12.2023 asti. Joulukalenterin tuottavat yhteistyössä Uudenkaupungin Sanomat, Laitilan Sanomat, Auranmaan Viikkolehti, Kaarina-lehti, Kunnallislehti, Loimaan Lehti, Salon Seudun Sanomat ja Somero-lehti.
