Uudessakaupungissa ei ainakaan tässä vaiheessa lytätä lähijuna-hanketta.
Uudenkaupungin Sanomat kartoitti verkkokyselyllä, mitä mieltä kaupungissa ollaan Suomen Lähijunat Oy:n suunnitelmista. Lähijunat on tiedottanut, että se voisi aloittaa lähijunaliikenteen Uusikaupunki – Turku – Salo -reitillä mahdollisesti jo 2025. Juna kulkisi reitillä tunnin välein.
Hanke selvästi kiinnostaa alueen asukkaita, sillä verkkokyselyyn tuli vastauksia enemmän kuin mihinkään muuhun lehtemme kyselyyn. Vastauksia kertyi kaikkiaan 619.
Valtaosa kyselyyn vastanneista suhtautuu hankkeeseen myönteisesti. 83 prosenttia vastaajista kertoi käyttävänsä lähijunaa, jos hanke toteutuu. Useasti junaa käyttäisi 39 prosenttia vastaajista ja toisinaan 44 prosenttia.
19 prosenttia ilmoitti, ettei käyttäisi junaa.
Lähijunaa käytettäisiin monenlaisiin matkoihin. Yli puolet vastaajista matkaisivat junalla sukulaisten tai tuttavien luo. Lomamatka-vaihtoehdon ruksasi 45 prosenttia vastaajista. Viihteelle, eli teatteriin, konserttiin, matsiin tai festareille, junalla kulkisi 41 prosenttia vastaajista.
Työmatkaan tai koulumatkaan lähijunaa vastaajista käyttäisi 27 prosenttia eli 164 ihmistä.
Kyselyssä kartoitettiin myös, mitä mieltä ihmiset ovat hankkeen kustannuksista.
Suomen Lähijunat Oy on todennut, että radanvarsikuntien pitäisi osallistua hankkeeseen tilaamalla junaliikennettä. Uudenkaupungin Sanomat kysyi, pitäisikö vastaajan mielestä Uudenkaupungin lähteä mukaan lähijunahankkeeseen, vaikka siitä syntyisi kaupungille kustannuksia.
57 prosenttia vastasi, että pitäisi. 35 prosenttia vastaajista totesi, että kyllä jos myös muut radanvarsikunnat osallistuvat kustannuksiin. 18 prosenttia vastaajista tyrmäsi hankkeen ja sen kustannukset. Vastaajamäärinä ehdottomasti hankkeen kannalla oli 347 vastaajaa, ehdollisesti hanketta kannatti 214 ja hanketta vastusti 110 vastaajaa.
Vastaajamäärät jakaantuvat hieman eri tavalla kuin lähijunan käyttöä kartoittavassa kysymyksessä. 114 vastaajaa ilmoitti, ettei käyttäisi lähijunaa, 267 aikoi käyttää junaa toisinaan ja 240 useasti.
Vastaajista 80 prosenttia kertoi yleensä kulkevat pitkät matkat omalla autolla, bussia käyttää 26 prosenttia.
Kyselyyn vastanneista 35 prosenttia kertoi käyttävänsä junaa silloin kun se on mahdollista. Taksiin tai tuttavan kyytiin turvautuu kuusi prosenttia vastaajista. Yhdeksän henkilöä kertoi kyselyssä, ettei yleensä liiku kuin tässä lähistöllä.
Lähijuna-kysely oli avoinna Uudenkaupungin Sanomien verkkosivuilla 4.12.–15.12.
Lähijunan kannalla
– Ilmasto kiittää, kun on mahdollisuus käyttää muitakin kulkuneuvoja kuin polttomoottorilla varustettuja.
– Lähijunaliikenne lähentää Turkua ja muita kuntia Ukiin. Voi asua Ugissa ja työskennellä Turussa. Helsinkiin tai lentokentille yhteys. Parempi matkustusmukavuus kuin bussissa tai henkilöautolla.
– Olemassa oleva rata pitää saada käyttöön ja junaliikenne mahdollistaa uudella tavalla pendelöinnin niin Ukiin kuin Ugista muualle. Mahdollistaa sen, että voi asua Ugissa ja käydä töissä muualla.
– Juna on ekologinen ja nopea, ja matkustaminen mukavampaa kuin bussissa. Mahdollista työskennellä matkalla työpaikalle.
– Asun radan varrella, joten olisi kiva hypätä kyytiin Kalannin asemalta esim. Turkuun tai jos henkilöjuna menee Yaralle asti, niin voisin työmatkatkin kulkea. Saisi vähän elävöitettyä vanhoja asemia.
– Lähijunaliikenne vahvistaisi koko Vakka-Suomen asemaa yhdessä Varsinais-Suomen ja Satakunnan kanssa. Teollisuus ja ihmiset liikkuisivat entistä varmemmin ja helpommin.
– Seuraava talouden nousukausi tulee varmasti lähivuosina, joten lähijunaliikenne voi osaltaan helpottaa työvoiman liikkumista alueellamme. Liikkumisen helpottuminen voi tuoda myös uusia teollisuuden työpaikkoja Uuteenkaupunkiin.
– Toisi kilpailua matkustusvaihtoehtoihin ja luulen, että olisi myös nopeampi yhteys kuin bussi.
– Junalla matkustaminen on mukavin ja ympäristöystävällisin matkustusmuoto. Nykyaikaisen kaupungin pitää ehdottomasti lähteä tällaiseen hankkeeseen mukaan jos on mahdollisuus.
– Lähijunaliikenne lisäisi kaupungin houkuttelevuutta ja vetovoimaa sekä helpottaisi kulkemista Turkuun. Rahoituksen pitäisi kuitenkin tulla muualta kuin kunnilta, kun miettii esim. juuri Uudenkaupungin taloustilannetta. Näen liikaa riskejä.
– Lisää turisteja, helppoa liikkumista, näkyvyyttä Uuteenkaupunkiin.
– Junassa voi keskittyä muuhun kuin matkustamiseen. Julkisen liikenteen pitäisi lisääntyä ja yksityisautoilun vähentyä. Kunnollisia vaihtoehtoja yksityisautoilulle täällä periferiassa ei nyt ole.
– Raideliikenne on ilmastoystävällisempää. Lisäksi koen raideliikenteen sujuvoittavan mm. työ- ja koulumatkoja molempiin suuntiin. Täällä Uudessakaupungissa on mm. kattavat opiskelumahdollisuudet ammattikoulussa ja paljon työpaikkoja. Vastaavasti matkojen kulkeminen helpottuisi toiseen suuntaan. Junalla myös helpompaa liikkua lasten kanssa ja se on esteettömämpää.
– Lasteni perhe asuu Tampereella, kulkisin junalla Uki-Tku-Tampere matkat ja tosi usein.
– Työmatkat Varhan myötä Ugin sairaalan ja Tyks -välillä helpottuu. Myös autotehtaan väki voisi mennä junalla. Ugissa on myös kouluja, joihin opettajat ja oppilaat voisivat kulkea Turku-Uki -väliä.
– Juna on ekologisempi vaihtoehto linja-autolle sekä mukavampi tapa matkustaa. Lisäksi lähijunaliikenteellä voidaan saada uusia asukkaita kuntaan, kun työmatkat kulkee sujuvasti junalla. Näen myös matkailun kannalta lähijunaliikenteen positiivisena. Matkailijat pääsevät helposti Uuteenkaupunkiin ja me uusikaupunkilaiset pääsemme helpommin esimerkiksi Helsinki-Vantaalle. En näe lähijunaliikenteessä mitään negatiivista.
– Uusikaupunki sijaitsee ”pussin” perällä, täältä ei ole mitään toimivaa julkista yhteyttä ulos. Ehdottomasti juna saatava.
– Vähentää oman auton käyttöä, ei tarvitse isoissa kaupungeissa murehtia parkkipaikkojen riittävyyttä.
– Ja vielä kun rakennettaisiin junarata Ugista Raumalle, niin helpottaisi liikkumista huomattavasti.
– Ekologista, tulevaisuuteen suuntaavaa, pikkukaupungille eduksi, helpottaa Ukiin ja Ugista matkustavia ihmisiä! Vaikka tulee maksamaan, on silti järkevä sijoitus Ugin tulevaisuudelle.
– Alueen elinkeinoelämä ei monimuotoisuudessaan vastaa korkeakoulutetun, erityisesti korkeaa veroastetta tulevaisuudessa kantavan henkilön, tarpeita. Hybridityö on mahdollistanut asumisen siellä, missä ihminen/perhe kokee sen miellyttäväksi. Kuitenkin tietynlaiset rajoitteet ovat tässäkin asiassa olemassa. Helsinki-Turku-Tampere -yhteys on avain ihmisten työllistymiselle. Linja-autoliikenne ei ole pystynyt vastaamaan tähän tarpeeseen, mutta uskon lähijunan olevan ratkaisu. Se on nuorekas tapa matkustaa pois ja mikä tärkeintä myös takaisin.
– Esim. Tyksin Majakkasairaalaan pääsisi suoraan Kupittaan laiturilta työpaikalle, jonne monen on matka.
– Helpottaisi lasten kanssa liikkumista sukulaisten luokse. Toisi ihmisiä kaupunkiin. Bussiliikenne on niin olematon ja epäkäytännöllinen, että tällä houkuteltaisiin ihmisiä myös.
– Kyllä fakta on, että työssäkäyntialue laajenee.
– Kaupungin kasvun vuoksi. Uuttakaupunkia voitaisiin markkinoida edullisena vaihtoehtona Turulle. Pelkästään asuntojen hinnat ovat täällä moninkertaisesti edullisempia Turun lähiseutuun verrattuna. Kuinka kauan ja montako kertaa kuljet Turun ja Ugin väliä 100 000 euron asunnon hinnan erolla?
– Lähiliikenne on tärkeää liikkumisen kannalta, varsinkin nyt, kun muu liikenne on kohta tapettu. Käytin 80-luvulla junaa Turku – Raisio -välillä, joskus Uuteenkaupunkiin asti. Nyt asun Rauman radan varressa.
– Busseja kulkee harvoin ja onhan juna nyt paljon mukavampi tapa matkustaa. Uskon, että junamatkustamiselle löytyy asiakaskunta, kunhan homma lähtee käyntiin. Tuleva ja nykyinen nuoriso on hyvin ympäristövalistunutta porukkaa, joten ehdottomasti junaliikenne pian käyttöön! Itse jo edustan keski-ikäisiä, mutta mieluummin matkustan junalla kuin bussilla. Omalla autolla ajamista välttelen pimeään vuodenaikaan, joten junat olisi minun suuri toive! Jo aikuiset lapseni asuvat Turussa, minä Ugissa. Tämä raideliikenne mahdollistaisi vierailut useammin.
– Pidän lähijunaliikennettä ehdottoman tärkeänä Uudellekaupungille. Myös seutukuntia pitää kehittää ja tämä ajaisi asiaa todella hyvin. Tämä hanke edistäisi Ukia siirtymästä muuttotappiokunnasta muuttovoittokuntaan. Tämän pohjalle olisi hyvä rakentaa myös muita kaupungille hyödyllisiä palveluita. Toimiva ja monipuolinen joukkoliikenne antaa kaupungista hyvän kuvan! Uudessakaupungissa on hyvä pöhinä ja satsattu paljon, joten miksi lopettaa hyvä työ ennen kuin se on kunnolla alkanut. Lähijunaliikenteessä Ugilla on mahdollisuus olla pilottikunta, jatkossa lähijunaverkosto tulee olemaan mittava.
– Ihan varmasti parantaa työllisyysnäkymiä ja mahdollisuuksia asua Uudessakaupungissa, mutta esim. opiskella Turussa.
– Lähijunaliikenteellä rakennetaan käytännössä uutta infraa, joka mahdollistaa tulevaisuudessa ihmisten sijoittumisen radan varteen helppojen työmatkayhteyksien varrelle. Avain on ennustettavuus – on voitava luottaa, että uuden kodin hankintaan liittyvät liikkumismahdollisuudet myöskin pysyvät.
Juna on bussia mukavampi, vaivattomampi ja turvallisempi, ja kunhan radan nopeudennosto saadaan joskus tehtyä, niin myöskin nopeampi.
– Erittäin tervetullut lisä julkiseen liikenteeseen. Käyn viikoittain Helsingissä töiden takia ja nykyiset yhteydet surkeat.
– Uudestakaupungista pk-seudulle muuttaneena korkeakoulutettuna arvostan sitä, ettei arjen pyörittäminen vaadi autoa. Nykyaikana etätyöt ovat mahdollistaneet sen, että työpaikalle tarvitsee mennä kerran viikossa. Ideaalitilanteessa voisi asua edullisesti Uudessakaupungissa ja pendelöidä lähijunalla kerran viikossa toimistolle Turkuun. Korkeakoulutettujen tai paluumuuttajien houkutteluun tarvitaan investointeja myös joukkoliikenteeseen. Veronmaksajien houkutteleminen vaatii etupainotteisia investointeja kaupungilta. Siksi lähijunat.
Lähijunaa vastaan
– Taloudellisesti täysin järjetön hanke joka jäisi lähes kokonaan verorahoilla kustannettavaksi. Missään ei ole esitetty mistä matkustajat tuohon tulisivat – eivät ainakaan muutamasta lähes tyhjästä, tuetusta bussivuorosta.
– Väestöpohja ei riitä kannattavaan junaliikenteeseen ja myös asutus on Uusikaupunki-Turku -välillä keskittynyt muualle kuin radanvarteen. Voimakkaasti tuettu junaliikenne potentiaalisesti myös tappaisi jo ennestään henkitoreissaan olevan paikallisbussiliikenteen.
– Tuskin olis käyttäjiä; rautatieasemalta kuitenkin pitkä matka Tyksiin, telakalle ja mihin vaan.
– Tuntuu jotenkin utopistiselta, että se olisi kannattavaa.
– Kaupungin rahankäyttö on jo entuudestaan holtitonta ja pitkänajan näkemystä rahan suhteen ei ole.
Nyt rahat on lopussa ja juna vie rahat nuorilta ja lapsilta.
– Juna hankala. Liiaksi sidottu aikaan ja paikkaan. Loppujen lopuksi molemmissa päissä tarvitaan jokin jatkotapa. Kerran tehdyt raiteet on ja pysyy, linja-autoreittejä voi muutella tarpeen mukaan.
– Eivät ihmiset sitä käytä, vaikka niin lupaavat.
– Tilanne haastava. Lähijuna palvelee heikommin alueita kuin bussit. Kattava bussiliikenne voi olla toimivampi Uki-Tku välillä. Lähijuna sopivilla vuoroväleillä on ukilaisen näkökulmasta hyvä, mutta onko hinta/laatusuhde kohdallaan.
– Ei kohtele tasapuolisesti kaupunkilaisia, taas jakaantuu veroeurot keskustan asukkaille. Tänne ei tarvita junaa, vaan lisää bussivuoroja.
– Kaupungin ei pitäisi lähteä mukaan esim.väestöpohja ei riitä niin, että näihin riittäisi matkustajia eli vaikeassa raha tilanteessa olisi turha kulu veronmaksajille.
– Lähijunat on yksityinen bisnes, sitä ei verovaroin pidä tukea.
– Kaupungin riskit: junayrittäjä vaatii vuosien sitoutumista, yrittäjä vaatii kunnilta tappiollisen toiminnan korvauksia, matkustajien pieni määrä. Hanke on kilpailutettava. Kunnan velkamäärä suuri, miksi esim. elinkeinopuoli ei suorita tutkimusta käyttäjistä? Linja-autot kulkee asutuskeskusten kautta, mutta juna ei.
– Niin järkevää ja ekologista kuin joukkoliikenne raiteilla olisikin – niin paluuta siihen ei ole. Ovelta ovelle on nykyaikaa eikä hanketta saada millään kannattavaksi ilman kuntien tai valtion julkisia varoja.
– Hillitöntä rahan tuhlausta ja ympäristön kuormittamista. Yhden matkustajan kuljettaminen junalla kuluttaa sähköä yhtä paljon kuin 10 sähköautoa kuljettaa vähintään 10 henkeä, kaiken lisäksi sähköautolla pääsee joka paikkaan. Esimerkiksi autotehtaan työmatkailu ei hyötyisi siitä pätkääkään.
– Riippuu kustannuksista! Käyttöä olisi itselläkin, mutta ei joka vko eli jos juna pääosin tyhjä, niin ei järkeä. Kustannusajatus edellä ehdottomasti!
